Kuka suunnittelee ja kenen eduksi?

Tämä juttu julkaistiin Ilkassa mielipideosastolla 29.7.2012

Kuka suunnittelee ja kenen eduksi?

Kaikki talous on suunniteltua, vastoin yleistä luuloa. Ainoat erot ilmenevät siinä, kuka suunnittelee, millä tavoin ja kenen eduksi.

Tämä väite kuulostaa nykyihmisen korvaan oudolta, mutta talouden suunnittelulla ei ole ainoastaan hyvää tilastoa onnistumisesta, vaan taloutta voi myös suunnitella monin eri tavoin. Meidän ei siis pitäisi säikähtää talouteen puuttumista, vaan sen sijaan meidän pitäisi pitää huolta siitä, että talous suunnitellaan järkevästi ja yleisen edun nimissä.

Talouden suunnittelu ei tarkoita välttämättä viisivuotissuunnitelmia ja hankalaa käytännön toteutusta. Itäblokin lisäksi myös monet länsimaat ovat harjoittaneet hyvinkin tiukkaa talouden suunnittelua, lähinnä poikkeustilanteissa.

Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana länsiliittoutuneet olivat alistaneet teollisuutensa täysin keskusjohtoisen suunnittelun alaiseksi, ja siitä huolimatta (tai juuri sen takia) kaikki talouden tavoitteet kyettiin saavuttamaan.

Myös nykyaikana suurin osa hyvinvoinnistamme on suunniteltua. Valtio-omisteisten yhtiöiden kautta monet maat suunnittelevat suoraan useita kymmeniä prosentteja bruttokansantuotteestaan. Suoran suunnittelun alaisena toimii kokonaisia teollisuudenaloja, kuten rautatiet, tieverkostot sekä sähkön- ja vedenjakelu.

Valtiot suunnittelevat talouttaan myös yleisesti, tosin hieman eri metodein kuin mitä harjoitettiin itäblokin maissa. Siinä missä Neuvostoliiton talous suunniteltiin komennoin ja kiintiöin, nykyvaltiot suunnittelevat taloutensa niinsanotun indikatiivisen suunnittelun kautta.

Valtiomme eivät suinkaan komenna yrityksiä suoraan, vaan asettavat valtiontaloudelle tietyt tavoitteet joihin pyritään lukuisten epäsuorien vaikutuskeinojen avulla. Nykyajan taloutta ei suunnitella komentamalla, vaan työkaluina käytetään valtionapua, tulleja, veroja ja korkoja.

En suinkaan väitä, että talouden suunnitteluun pitäisi puuttua vain sen takia, koska olemme aina tehneet niin. Talouden suunnitteluun pitää puuttua, sillä taloutta pitää suunnitella. Aina kun talous perustuu vahvaan työnjakoon, ja aina kun taloudessa investoinnin ja siitä saatavan tuloksen välillä on merkittävästi aikaa, ilman suunnittelua ei pärjää.

Vaarana onkin se, että jos valtio ei ota taloutensa suunnittelua vakavasti, niin sen valtatyhjiön täyttävät pankit sekä suurimmat yritykset.

Meidän pitäisikin lopettaa erilaisten tekosyiden keksiminen sille, ettemme muka voisi puuttua ns. ”yksityisten” asioiden hoitoon. Viimeistään eurokriisi on osoittanut sen, että suuryritykset ja pankit eivät ole kovin yksityinen asia, vaikka olisivatkin yksittäisten henkilöiden omistamia.

Taloutta on suunniteltu aina, mutta vasta viimeaikoina olemme alkaneet suunnitella talouttamme rikkaimman prosentin ehdoilla, ja köyhimmän 99:än prosentin kustannuksella. Tälle on tultava loppu, ja meidän on vaadittava talouden järkevämpää suunnittelua kaikkien kansalaisten hyväksi.

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s