On säästämistä, ja sitten on säästämistä

Arkijärjen mukaan säästäminen on hyvin yksinkertainen asia. Ensin leikataan menoja, ja jos se ei riitä, hankitaan jostain tuloja. Raha tosiaankin tuntuu yksinkertaistavan talouden näihin kahteen vaihtoehtoon, ja ikävä kyllä kaikki talouspolitiikkammekin tuntuu perustavan säästötoimensa tähän logiikkaan. Tosiasiassa säästää voi monella tapaa, ja erilaisilla säästökeinoilla on erilaiset vaikutukset.

Todella surullista yhteiskunnassamme on se, kuinka säästämisestä puhuttaessa juoksemme ensimmäisenä rikkaiden luokse kysymään neuvoja. Yhdysvaltojenhan pitäisi tietää säästämisestä jotain, hehän ovat niin rikkaita. Ongelmana tässä logiikassa on se, että rikkaat maat ovat voineet rikastua vaikka sattuman kautta. Heillä on kenties ollut paljon myytäviä resursseja, tai jokin poliittinen etu. Säästämisen mestareita ovat ne, jotka ovat onnistuneet luomaan modernin yhteiskunnan syrjäisillä ja raaka-aineettomilla alueilla. Kun haemme neuvoja säästämiseen, meidän tulisi rynnätä Islantiin, Grönlantiin, Kanadan syrjäseuduille, Lappiin jne…

Miksi me emme näin tee? Koska heidän neuvonsa ja asiantuntemuksensa ei sovi meidän oikeistolaiseen ideologiaamme. Kun haemme suurimpia julkisia sektoreita maailmassa, saammekin nenämme eteen juuri luetellut alueet. Kärkisijoilla keikkuvat puoli vuosisataa kauppasaartoa kestänyt Kuuba, Islanti, Suomi ja Grönlannin omistava Tanska.

Selviytymis-strategia on looginen. Kun maalla on vähän käytettävissä olevia resursseja, sekä valtavasti esteitä niiden käytölle (Kylmä sää, kauppasaarto, suuret välimatkat yms.) ei sillä maalla ole varaa leikkiä vapaa-markkina ideologioiden kanssa. Kaikki resurssit on käytettävä tehokkaasti ja suoraan yhteiskunnan haluamiin asioihin, eikä ulkoisvaikutuksia ole varaa ottaa. Tämä kaikki onkin vaatinut pientä yksityistä sektoria ja pääoman valjastamista yhteiseen käyttöön ja suunnitteluun.

Ulkoisvaikutukset ovat tämän tarinan toinen puoli. Yksi syy Afrikan kehittymisen surutarinaan on Afrikan maiden liika luottamus länsimaiseen, puhtaasti rahalliseen, säästämispolitiikkaan. Afrikan maat ovat leikanneet menoja ja lisänneet tuloja, jonka seurauksena ne ovat usein riippuvaisia ulkomaisista yksityisistä sijoittajista. Hieman syvällisemmän suunnittelun puuttuessa, yksityinen sektori on saanut vapaat kädet toimilleen, ja ulkoisvaikutukset riehuvat valtoimenaan. Esimerkiksi Afrikan vesivarannot tuppasivat olemaan puhtaita ja laajalti juomakelpoisia ennen niin sanottua ”kehitystä”. Tehokkuus ja säästäminen pelkkää tilinauhaa katsoen on jättänyt yritykset saastuttamaan vesivarannot, ja kaikki tämä tietysti talouskasvun nimissä. Moista toimintaa ei voi kutsua tehokkaaksi tai säästäväiseksi resurssien käytöksi. Itseasiassa, talouskasvua säästökeinona ihannoiva maailmamme on jo kuluttanut kaikki tälle vuodelle riittäneet resurssinsa.

Nyt kun länsimaissakin puhutaan kriisin myötä säästämisen tärkeydestä, on hyvä muistaa, että säästäminen ei ole pelkkää kuntien alasajoa ja valtionosuuksien leikkaamista. Me tarvitsemme entistä tarkempaa resurssien käyttöä. Kierrätyslaitoksiin on saatava rahaa, kotimaiset tuotteet on käytettävä entistä tarkemmin kotimaassa ja lisää lakeja on säädettävä ulkoisvaikutusten välttämiseksi. Kaiken tämän organisointi tarkoittaa suurempaa julkista sektoria ja pääoman ottamista julkiseen käyttöön. Tällaista toimintaa on myös suojeltava ulkomaiselta kilpailulta, eikä tuontitulleja tai ulkomaisten yritysten omaisuuden kansallistamista tule pelätä.

Julkisen sektorin alasajo ei ole säästämistä. Se on säästämisen mahdollistavien tahojen alasajoa. Myöskään yksityiseen sektoriin luottaminen ei ole säästämistä, sillä se on ulkoisvaikutusten kerjäämistä vähäisten resurssiemme päälle. Ne, jotka haluavat säästää, kyseenalaistavat talouskasvun, ja suunnittelevat tarkasti resurssiensa käytön.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s