Hyväntekeväisyyden ansa

Nyt kun työttömyystuen vastikkeellisuus on noussut maanlaajuiseen keskusteluun, ovat monet työttömien ja työväen puolustajina näyttäytyneet esittäneet todelliset karvansa. Yksi tällainen henkilö on Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja Lea Karjalainen, joka totesi seuraavaa:

Tämä on hyvä juttu! Uudistus on lanseetattu väärin ja toimittajat ovat halunneet tietoisesti tehdä siitä erilaisen kuin mitä se on.

Sinänsä mielenkiintoinen lausunto työttömien edustajalta heijastelee ikävää kehitystä suomalaisten arvoissa. Eittämättä tämä kovenevien arvojen kehitys selittyy sillä, että oikeisto on saanut läpi oman retoriikkansa sosiaaliturvasta. Viime vuosina sosiaaliturvaa on nimittäin alettu rinnastamaan hyväntekeväisyyteen siinä mielessä, että sen on tarkoitus olla yleinen hyväntahtoinen ele toimeentulevilta kaikkein kurjimmille. Ikäänkuin almu, jota annat kadulla kerjäläiselle.

Pois hyväntekeväisyydestä

Ehkä vastoin yleistä ennakkoluuloa, tällainen hyväntekeväisyyttä heijasteleva käsitys sosiaaliturvasta ei ole mielestäni erityisen vasemmistolainen. Siihen liittyy lukuisia ongelmia.

Yksi näistä ongelmista on se, että hyväntekeväisyyden kohteelta odotetaan yleensä jonkinlaista kurjuutta, alemmuutta tai muuta säälittävyyttä, joka tekee heistä hyvän kohteen hyväntekeväisyydelle. Kun annamme almuja kerjäläiselle, odotamme yleensä kerjäläiseltä surkeaa katsetta ja ulkomuotoa, jota emme koe uhkaavaksi.

Kuitenkin kun näemme sosiaaliturvaa saavia ihmisiä, petymme suuresti. Pienen ryysyihin pukeutuvan surullisen tytön sijasta näemmekin aikuisia miehiä ja naisia. Joillakin näistä miehistä ja naisista saattaa olla peräti hieman vatsaa, he eivät esittele itseään hattu kourassa ja jotkin saattavat jopa tietää ja vaatia oikeuksiaan. Oikeistolaisen hyväntekeväisyysmentaliteetin omaksuneet suomalaiset eivät tällaista kauan katsele, vaan tällaisen kohtaamisen jälkeen vaaditaankin sosiaaliturvaa vastikkeelliseksi, jotta rahat menisivät ns. ”oikeaan kohteeseen”.

Hyväntekeväisyys lupaa meille tämän:

Mutta se antaa meille tämän:

Solidaariseen sosiaaliturvaan

Tämän takia en pidä sosiaaliturvaa hyväntekeväisyytenä. Hyväntekeväisyys edellyttää yläluokkaa, josta annetaan, ja alaluokkaa, joka pyytää kiltisti. Lisäksi hyväntekeväisyyteen sisältyy eräänkaltainen uskonnollinen ansaitsemisen käsite, joka liittyy usein uhrin asemaan, äärimmäiseen köyhyyteen tai protestanttiseen työmoraaliin. (Tämä viimeinen erityisesti vastikkeellisen työttömyystuen kohdalla.)

Hyväntekeväisyyden sijasta sosiaaliturva, ja etenkin työttömyystuki, pitäisi nähdä enemmän luokkapoliittisena toimenpiteenä. Erityisesti työttömyystuki on alunperin tarkoitettu korvaukseksi epäonnistuneelta valtiolta, joka ei ole kyennyt takaamaan edes työpaikkaa työläiselle, joka on riippuvainen työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta. Tähän ei yleensä liitetty sen kummempaa moralisointia aktiivisesta työnhausta, työmoraalista tai mistään muustakaan. Se oli yksinkertainen epäreilu toimenpide, työvoimapoliittinen ja luokkapoliittinen pelimerkki. Sellaisena sen pitää myös pysyä.

Tältä taustalta esitän virallisen ihmetykseni vastikkeellisen työttömyystuen ideaa kohtaan. Käsittääkseni kaikilla suomalaisilla ei ole velvollisuutta olla nöyriä, anteeksipyyteleviä tai mitenkään muutenkaan odotuksianne miellyttäviä. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että jotkin meistä tarvitsevat elantoaan varten työpaikan johon työllistyä. Jos työpaikkoja ei ole, niin tilannetta ei paljon auta osallistaminen, vastikkeellistaminen tai mikään muukaan kyykyttäminen.

Työttömyys ja työttömyydestä johtuva köyhyys pysyvät ongelmina, vaikka se köyhyys olisikin jonkun mielestä oikeutettua. Jos haluatte korjata työttömyyteen liittyviä ongelmia, suosittelen aloittamaan työpaikkojen luomisesta.

Mainokset

3 comments

  1. -S- · syyskuu 30, 2013

    Niinpä niin. Tällä idealla mennään vain ojasta allikkoon. Järjestelmää tulisi ehdottomasti kehittää niin, että kannustettaisiin yrityksiä esimerkiksi jonkinlaisin verohelpotuksin tai työvoiman sivukustannuksia karsimalla palkkaamaan työntekijöitä sen sijaan, että yritykset ja kunnat saavat jatkuvasti ilmaista työvoimaa. Lisäämällä oikeita työpaikkoja saataisiin aikaan myös lisää ostovoimaa, joka puolestaan sekin sitten loisi uusia työpaikkoja.

    • simosuominen · syyskuu 30, 2013

      Allekirjoitan. Haluaisin myös muistuttaa eräästä Suomessa unohdetusta työllistämiskeinosta, nimittäin valtionlaajuisesta elinkeinopolitiikasta.

      Nykyäänhän on täydellisessä pannassa puhua siitä, että valtiolla olisi muutama avainelinkeino, joita pidetään pystyssä vientitaseen ja työllisyyden ylläpitämiseksi. Sitä kannattaisi puhua, että pitäisiköhän tällaisia avainaloja taas alkaa rakentamaan ihan tietoisesti, eikä vain jättää kaikkea EKP:n hyväntahtoisen sijoittamisen varaan.

  2. taina päiviö · lokakuu 1, 2013

    Hyväntekemispuuhastelijat harrastavat leikkimökkileikkejä, nokkimisjärjestyksineen kuin 7v likat…johtaja sanoo kuka ois kukakin ja sillä johtajalla on oltava Pillit ja Pullat aseenkantajinaan.

    Kai noihin alentaviin uussäätyjakoihin on ihmiset turtuneet? Niitä järjestöjä on noussut 10 vuoden sisällä solkenaan ja yhteistä rahaa on vieritetty järjestöjen kautta yrityksien polkaisuihin. Ihmiset ei ole tienneet, että perusturva on ihan lakisääteinen edelleen, heitteillejättö on laitonta edelleen. -”Syrjäytynyt” on kaukaa ovelasti keksitty huonosäätyinen joku, jossa on vika kun K-päät kiusaa sen henkihieveriin koulussa.

    Strategisen johtamisen pitkän linjan suunnitelma on saada tavoitteet näyttämään näennäisesti humaaneilta.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s