Vallankumous ilman vallankumousta

Kun kierrän erilaisissa tapahtumissa edustamassa SKP:tä ja Kommunistista Nuorisoliittoa, pyrin aina kritiikin lisäksi kertomaan omia ratkaisuehdotuksiani eri puheenaiheisiin. Taloudellinen ja poliittinen itsenäisyys, kuntien vallan lisääminen ja työllisyysturvan toteuttaminen keräävät erilaisissa muodoissaan tukea valtaosalta kuuntelijoista, mutta kritiikki tulee usein yllättävältä taholta. Nimenomaan vasemmistosta kuulee joskus kritiikkiä siitä, että nämä ratkaisut eivät ole milloin minkäkin hyvän tavan tai yleisen säädöksen mukaisia.

Suomalaisessa vasemmistossa on totuttu puhumaan pelkkää kivaa. Suomalainen vasemmisto on kaikkien tukena, se noudattaa lakia ja paheksuu yhdessä historiallista radikaalia vasemmistoa. EU:sta ei voi irtautua, koska se rikkoo virallisia sopimuksia, kynnyskysymyksiä ei voi asettaa, koska pitää olla yhteistyökykyinen jne… Yksinkertaisesti ilmaistuna, Suomessa on kokonainen liike, joka haluaa sosialismia ilman sosialismia ja vallankumouksen ilman vallankumousta.

Haluan nyt tässä lyhyessä tekstissä tehdä selväksi sen tosiasian, josta pitää aina erikseen muistuttaa. Ei ole olemassa sellaista sosialismia, joka olisi elinkeinoelämälle kivaa. Ei ole myöskään sellaista vallankumousta, josta oikeisto tulisi pitämään. Itseään kunnioittavan vihervasemmistolaisen liikkeen tätyy olla valmis tiettyyn röyhkeyteen, sillä sitä samaa röyhkeyttä käytetään meitä vastaan.

Oikeistoa kiinnostavat EU:n säädökset ja laki vain sikäli kuin se on sille itselleen hyödyllistä, kuten mm. julkisen sektorin perustuslain vastainen säästökuuri osoittaa. Vasemmisto ei saa olla se poliittisen kentän ainoa liike, joka vapaaehtoisesti takertuu idealistisiin oljenkorsiin ja sabotoi oman toimintansa.

Taloudellinen oikeudenmukaisuus ei tule pyytämällä eliitiltä. Jos me aiomme elää ihmisarvoisessa yhteiskunnassa, me tarvitsemme avoimen eliitinvastaisen ja luokkakantaisen liikkeen. Myönnän, että sellaisen rakentaminen ei ole helppoa, mutta se on ikävä kyllä ainoa vaihtoehto.

One comment

  1. Heikki · lokakuu 8, 2013

    Toi viimeinen kappale kirvoitti heti mieleeni Kenen joukoissa seisot -kappaleen tekstin. Ei synny rakkaus maailmaan odottaessasi taivaan armoa, vallanpitäjien sääliä…

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s