Suomen rahat riittävät, herra Katainen

Pääministeri Jyrki Katainen tuli uudenvuoden tienoilla esille sanomalla, että Suomen rahat eivät riitä hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Yksi aiheen uutisotsikoista mm. tässä.

Kukaan ei voi tietenkään kieltää sitä, etteikö julkinen talous olisi ahdingossa. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että ”Suomen rahat eivät riitä”, kuten Katainen sanoi. Kyse ei ole myöskään mistään objektiivisesta talouden tilasta, vaan yksinomaan korvattavissa olevista poliittisista päätöksistä.

Esimerkkinä tästä Kataisen hallituksen omat arvovalinnat. Viime kesän budjettiriihessä Katainen itse neuvotteli yrityksille 200 miljoonan yhteisöverokevennyksen. Tämän lisäksi armeijalle tupsahti 560 miljoonan valtuudet asehankintoihin. Kaikki tämä vieläpä julkisen talouden kriisiytyessä ja sotilaallisten uhkien puuttuessa.

Suomessa on myös runsaasti potentiaalia uusiin julkisen sektorin uudistuksiin. Mm. veronkierrosta aiheutuu tutkimusten mukaan jopa 600 miljoonan euron tappiot vuosittain.

Tämän lisäksi SKP:n ehdotus pääomaverotuksen uudistamiseksi toisi arviolta 1,5 miljardia euroa valtion kassaan joka vuosi. Pääomaveron uudistus on jo moraalisellakin tasolla toivottava, sillä pääomatulojen verotus tekee nettoverotuksesta tunnetusti sattumanvaraista.


Rikkaiden verotuksen sattumanvaraisuus johtuu pääasiassa pääomatulojen lepsusta verotuksesta, ja erityisesti kunnallisen pääomaveron puutteesta.

Omalta osaltaan julkisen talouden ahdinkoa ovat ajaneet viimeisten vuosien ja vuosikymmenten ideologiset päätökset. Euroopan pankkeihin Suomi on heittänyt rahaa miljarditolkulla, ja pelkästään viimeisin Kreikan tukipaketti maksoi Suomelle 2,3 miljardia euroa. Se, saammeko me ikinä noita rahoja takaisin, on toistaiseksi auki.

Toisaalta porvarihallitusten yksityistämiset viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta maksavat Suomelle miljardi euroa vuosittain, menetettyjen osinkotulojen muodossa.

Jos Katainen olisi täysin tosissaan julkisen talouden ahdingon kanssa, hän voisi myös harkita eräiden valtiontukien perumista. Fossiilisten polttoaineiden valtiontuet yksinään maksavat Suomelle 1,9 miljardia euroa vuodessa. Erityisesti tämä fossiilisten polttoaineiden tuki ihmetyttää, sillä se on 50-kertainen Suomen ilmastorahoitukseen nähden. Tämä vieläpä aikana, jolloin ilmastokriisin pitäisi kaikkein eniten painaa päättäjien sydäntä.

Jos olisimme täydellisesti korjanneet pelkästään tässä blogissa mainitut menoerät, olisi valtiomme saanut viime vuonna 8 miljardia euroa paremman budjetin. Vertailun vuoksi mainittakoon, että viime vuonna valtiomme budjetti oli 7,5 miljardia euroa alijäämäinen.

En väitä, että valtiontalous olisi korjattavissa vain julistamalla edellä mainitut menoerät kumotuiksi. Tämä kirjoitus osoittaa kuitenkin sen, että Kataisen julistuksessa on vähemmän kyse Suomen köyhyydestä, ja enemmän kyse Kataisen omista arvovalinnoista ja ideologiasta. Suomen taloudessa on miljarditolkulla hyödyntämätöntä potentiaalia. Me emme hyödynnä tätä potentiaalia, sillä meidän johtajillamme on päähänpinttymä rikkaiden hyysäämisestä ja suuryritysten tukemisesta.

Herra Katainen, meillä on varaa hyvinvointivaltioon, mutta meillä ei ole varaa kaltaisiisi johtajiin.

15 comments

  1. Olavi · tammikuu 3, 2013

    Onkohan tilastoa tulkittu ihan loppuun asti? Jos teet vuonna 2008 160k€ myyntitappiota, voit vähentää verotuksesta seuraavana vuonna 120k€:n myyntivoitot. Veroprosentti 0% ja nettotulo kahdelta vuodelta -40k€. Eli mielestäni ihan reilua.

    • simosuominen · tammikuu 3, 2013

      Minä en ihan sanoisi tuota reiluksi, mutta epäilemättä taloudelle tarpeelliseksi.

      Sitä en valitettavasti ymmärrä, että mihin kommenttisi kohdistuu. Jos kommentoit lähdettäni veronkierrosta, huomautan, että Kepan lähteissä veronkierroksi lasketaan vain laissa kielletty toiminta.

      Jos taas kommentoit Kelan käyrää nettoverotuksesta, ei siinä ole kyse myyntituloista lainkaan, vaan yksittäisten kansalaisten saamista henkilökohtaisista tuloista. Kun viittasin pääomatulojen lepsuun verotukseen, kyse on yksittäisten kansalaisten osake- ja optiotuloista, joihin ei vaikuta yritysten tekemät liiketappiot tai liikevoitot.

      • simosuominen · tammikuu 3, 2013

        … Paitsi tietysti sitä kautta, jos yritys päättää säästää osinkojen suuruudessa.

      • happosai · tammikuu 3, 2013

        En ota kantaa reiluuteen, mutta harhaanjohtava graafi on. Pitäisi laskea parin viime vuoden pääomatulot ja tappiot yhteen, koska pääomatulojen verotuskin on parin viimeisen vuoden perusteella.

        Ensimmäisen postaajan esimerkissä yhteen vuoteen keskittymällä näyttää siltä että joku on 120k€ tuloilla saanut 0% veroprosentin – kun kahden vuoden tulojen perusteella hän ei ole saanut penniäkään rahaa, pelkkää tappiota. Graafi näytäisikin jo kahden vuoden summalla paljon selkeämmältä ja totuudenmukaisemmalta.

      • simosuominen · tammikuu 3, 2013

        Ymmärrän yskän, mutta te puhutte aidan seipäästä kun minä puhun aidasta. Kelan kuvio osoittaa de facto veroprosentin rikkaiden ja köyhien välillä, ja te puolestaan puhutte siitä, onko tuo ero laissa perusteltua tai ei.

        Minä haluan kiinnittää huomiota siihen, että rikkaat maksavat veroa erilailla kuin köyhät. Te puolestaan kerrotte, että miten tämä eriarvoisuus perustellaan.

        Tosiasia kun kuitenkin on se, että liiketappiot eivät ole veroja. Sen takia on täysin perusteltua, että ne eivät näy verotusta kuvaavassa käyrässä.

  2. Olavi · tammikuu 3, 2013

    Tarkoitin tietysti yksityishenkilöiden osakkeiden tai vastaavien omaisuuserien myynnistä saamia voittoja ja tappioita.

  3. Olavi · tammikuu 3, 2013

    Olavi :
    Tarkoitin tietysti yksityishenkilöiden osakkeiden tai vastaavien omaisuuserien myynnistä saamia voittoja ja tappioita.

    Ja kommentti viittasi siis nimenomaan tuohon Kelan kuvaan.

  4. simosuominen · tammikuu 3, 2013

    Ai niin, ja tässä pitää muistaa myös se, että vaikka tappiot otettaisiinkin mukaan laskuihin, kyse ei silti olisi mistään tasaisesta verotuksesta. Pääomaverotuksen progressio toimii erilailla kuin palkkatuloissa, ja pääomatuloista ei makseta lainkaan kunnallisveroa.

  5. kalamies · tammikuu 3, 2013

    Esimerkki alhaisesta veroprosentista:

    2010 ostetaan osakkeita 200 tuhannella eurolla.
    2011 myydään puolet 70 tuhannella. Tappio 30 tuhatta. Ei myyntivoittoveroa.

    2012 myydään loput nousseella hinnalla 140 tuhatta. Myyntivoittoa ko. vuonna 40 tuhatta. Tulosta saa kuitenkin verotettaessa vähentää edellisvuoden tappion. Joten veroa määrätään 10 tuhannesta 30% mukaan 3 tuhatta. Se on 7,5% vuoden 2012 myyntivoitosta 40 000.

    Kokonaisuutena myyntitulot 210 000 -hankintahinta 200 000 = myyntivoitto 10 000. Veroja 3 000 eli 30%.

    Kuitenkin tilastoidaan tulot ja veroprosentit vuosittain:
    2011 ……….0 e……0 %
    2012…40 000e …7,5 %

    • simosuominen · tammikuu 3, 2013

      Tehdäkseni pointtini paljon yksinkertaisemmaksi kysyn seuraavaa. Pitäisikö mielestäsi tasa-arvon nimessä myös palkansaajilta anteeksiantaa veroissa kaikki viime vuoden velat? Täytyy nimittäin muistaa, että myös palkansaajat sijoittavat, milloin opiskeluun, milloin työautoon. Myös palkansaajien sijoitukset aiheuttavat pitkällä aikavälillä esittämäsi tyylisiä monimutkaisuuksia.

  6. happosai · tammikuu 4, 2013

    simosuominen :
    Ymmärrän yskän, mutta te puhutte aidan seipäästä kun minä puhun aidasta. Kelan kuvio osoittaa de facto veroprosentin rikkaiden ja köyhien välillä, ja te puolestaan puhutte siitä, onko tuo ero laissa perusteltua tai ei.

    Yrittäppä ajatella sitten esimerkin kautta. Otetaan kokoaikaisssa työssä oleva Seppo, joka saa 2000e/kk joka kuukausi. Otetaan määräaikainen Antti, joka työskentelee joka toinen kuukausi, mutta aina töissä ollessaan saa 4000e/kk. Koko vuoden veroprosentiksi tulee siis sama.

    Sitten tehdään samanlainen graafi kuin jutussasi, perustuen vaikka elokuun veroihin. Sekä Seppo että Antti ovat olleet elokuussa töissä, mutta maksavat veroja täsmälleen saman verran. Mutta tämähän on epäoikeudenmukaista – Seppojan sai kaksi kertaa enemmän palkkaa? Puolet pienempi veroprosentti tuplapalkalla!

    Eli siis ratakiskosta (aidanseipäästä?) väännettynä, graafi valehtelee, koska sen käyttämä AIKAYKSIKKÖ ei ole sama kuin minkä mukaan vero määräytyy. Tulovero määräytyy koko vuoden yhteen laskettujen tulojen perusteella, joten pelkästään elokuun tulojen/veron katsominen antaa väärän kuvan. Pääomavero määräytyy parin viime vuoden yhteenlaskettujen tulojen perusteella, joten yhden vuoden pääomatulojen tuijottaminen antaa harhaanjohtavan kuvan.

    • simosuominen · tammikuu 4, 2013

      A) Mielestäni on vain reilua, että antamassasi esimerkissä molempien verot mitataan vuoden aikayksikössä. Toki, jos heidän verotustaan mitattaisi kuukausissa, veroprosentit olisivat erisuuruiset. En kuitenkaan ymmärrä mitä sen pitäisi todistaa. Verotuksessa kun kuitenkin pitää sopia mitä aikayksikköä käytetään mittauksissa, eikä se ole tasa-arvoista jos jokainen saa keinotella aikayksiköidensä kanssa siten, että saisi itselleen alhaisimman mahdollisen veroprosentin.

      B) Näin informaatioalan ihmisenä sanon, että Kelan graafi ei ”valehtele” kahdesta syystä. Ensinnäkin, graafit eivät ole ihmisiä, eivätkä ne kykene valehtelemaan, huijaamaan, harhaanjohtamaan eivätkä mihinkään muuhunkaan kognitiiviseen toimintaan. Graafit näyttävät juuri sitä mitä ne on luotu näyttämään. Toisaalta taas, Kelan blogissa tehdään selväksi, että kyse on nimenomaan yhden vuoden veroista, eli mitattu aikayksikkö mainitaan selvästi. Toki, jos etsit graafista jotain jota haluat etsiä, niin voit pettyä näkemääsi, mutta periaatteessa graafi näyttää juuri sen mitä se kertookin näyttävänsä. Tilastot eivät valehtele.

      Eli väännetään vielä rautalangasta. Kelan graafi näyttää kokonaisveroprosentin erään vuoden ajalta. Se ei väitä tekevänsä mitään muuta. Sellaisena tilastona se kertoo täysin totuudenmukaisesti juuri sen mitä se väittääkin kertovansa. Kelan graafi ei ole mikään universaalia reiluutta kuvaava graafi, eikä se ole mitään tiettyä tarkoitusta varten kerätty graafi. Jos Kela olisi halunnut, se olisi voinut valita aikayksikön, jossa rikkaiden verot olisivat näyttäytyneet vieläkin tökerömmiltä. Se kuitenkin valitsi vuoden aikayksikökseen, koska vuosi on se aikayksikkö jonka mukaan tuloveroprosentit määräytyvät laissa. Okei, pääomaveroprosentit määräytyvät kahden vuoden perusteella, mutta kelan graafi ei kuvaa pelkkää pääomaveroprosenttia. Koska Kelan graafi on yhdistelmä tuloveroa ja pääomaveroa, sen pitää valita jommankumman aikayksikkö graafinsa standardiksi, ja mielestäni valinta on täysin oikea.

      • Olavi · tammikuu 4, 2013

        Yritätkö siis sanoa, että olet laittanut tuon graafin vain palstantäytteeksi kirjoitukseesi, eikä sen ole tarkoituskaan osoittaa tai todistaa yhtään mitään?

      • simosuominen · tammikuu 4, 2013

        Minä yritän sanoa, että jos Kelan tilastosta hakee jotain joka ”oikeuttaa” Kelan kuvaaman verotuksen epätasa-arvon, niin kyse on juuri siitä, tarkoitushakuisesta etsimisestä. Kelan graafi näyttää juuri sen, mitä se sanookin näyttävänsä.

  7. simosuominen · tammikuu 4, 2013

    Tiedoksi: Sarkastisia kommentteja ei hyväksytä. Tämä ei johdu siitä, että sarkasmi olisi jotenkin epäasiallista, tai että en kestäisi sarkasmia. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että tekstiin ei ole vielä keksitty äänensävygeneraattoria, ja täten sarkasmi tekee tekstistä erittäin vaikeatulkintaista.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s