Raskasta asiaa hallinnosta

Tämä juttu on alunperin julkaistu kommunistisen nuorisoliiton lehdessä, .Kom:issa numerossa 2/2012.

Raskasta asiaa hallinnosta

Tänään kävin koulun kanssa tutustumassa Tritonia-kirjastoon Vaasassa, joka on samanaikaisesti Vaasan seudun korkeakoulujen tieteellinen kirjasto ja aukko kuntauudistajien logiikassa. Laitoksen toimintaa ja sisältöä esiteltiin tyypilliseen tapaan, ja olihan se vaikuttavaa nähdä niin valtava tieteellinen kirjasto yhteistoiminnassa kaikkien niiden korkeakoulujen kanssa. Kun esittelyssä sitten päästiin organisaation esittelyyn ja mm. toimintatapojen yksityiskohtiin, loksahti minulta leuka alas.

Suurten yhteen runnottujen korkeakoulujen yhteistyö oli vaatinut veronsa, kun kirjaston organisaatiota oli lähdetty suunnittelemaan. Kirjaston johtokunta oli vastuullinen viiden eri koulun johtokunnalle, kunkin koulun johtokunta oli omistusosuuksista riippuen erilailla vastuullinen muutaman eri kunnan kunnallisvaltuustoille, kirjaston kokoelmissa ja tietokannoissa piti käydä esille minkä koulun budjettiin ja kokoelmiin kukin kirja kuului ja yhdestä tietokannasta huolimatta henkilökunnan piti selviytyä viiden eri asiakaskäyttöjärjestelmän kanssa näin muutaman hankaluuden mainitakseni. Kirjastoalan ammattilaisena kutsuisin tällaista byrokratiaa painajaiseksi.

Tritonia ei ole kuitenkaan yksinäinen tapaus. Samankaltaisia byrokratiaviidakoita löytää kaikkialta missä kuntien vajavaiset budjetit pakottavat runnomaan yhteen suuria organisaatioita maakunnan eri kolkista, usein kummallisin ratkaisuin joilla pyritään miellyttämään mitä eriskummallisimpia tahoja. Nämä tapaukset ovat erityisen kiusallisia kuntauudistuksen puolustajille, joiden mukaan kuntien talouden ongelmana ovat liian pienet yksiköt, ja siitä johtuvat raskaat hallinnot. Kuntien raskaan hallinnon ongelmana eivät ole liian pienet yksiköt, vaan täysin päinvastoin liian suuret yksiköt.

Toinen ulottuvuus kuntauudistuksen nurinkurisessa argumentoinnissa on organisaatioiden ”keventäminen” yksityistämällä. Usein yksityistäminen johtaa nimenomaan lisääntyvään byrokratiaan, sillä palvelun yksityistäminen ei ainoastaan jaa hallintoa kahden eri organisaation alle, (kunta ja yritys) vaan myös lisää kummankin organisaation hallintokuluja. Kaikessa kanssakäymisessä kun pitää tällöin noudattaa laissa tiukasti määrättyjä lakeja kunnan ja yksityisen yrityksen välisistä sopimuksista.

Todellisuudessa hallinnon keveys ja helppous taataan pienillä kunnilla ja pienillä yksiköillä. Tällöin yksittäisten organisaatioiden sääntöjen tai toimintatapojen muuttaminen on helpompaa, ja etuja saadaan erityisesti pienissä kunnissa, joissa voi olla hyvin yksilölliset tarpeet. Organisaatiot täytyy pitää suoraan kunnallisvaltuustojen alaisuudessa, sillä tällä tavalla työtehtävät on helppo jakaa tarpeen mukaan, eikä tarvitse miettiä kenenkä yrittäjän alaisuudessa kukakin on ja mitä sopimuksia kulloiseenkin toimeen liittyy. Kunnan alaisuudessa organisaatioita voisikin helpommin suunnitella uudelleen.

One comment

  1. Päivitysilmoitus: Arvovalintoja « Simo Suominen

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s