Kyllä meille elämänkoululaisille saa joskus naureskellakin

… Sanoisin jopa, että meille elämänkoululaisille pitääkin naureskella tietyissä tilanteissa. Maija Aaltohan kirjoitti kolumnin, joka on nyt levinnyt sosiaalisessa mediassa. Kolumnissa kiinnitetään huomiota ns. ”elämänkoululaisia” kohtaan kohdistetusta puheesta, jossa huonolle kieliopille naureskellaan ja rasismi laitetaan tietämättömyyden piikkiin.

Aalto ei ole täysin hakoteillä. Tosiaan, jos elämänkoululaisuus tarkoittaisi käsitteenä pelkkää koulutuksen puutetta, sille olisi hyvin mautonta naureskella. Myös huomautus siitä, että rasismi kumpuaa paljon muusta kuin kouluttamattomuudesta, on sekin varmasti täysin totta. Silti kolumnin loppua kohden, en voi korkeakoulusta pompanneena toisen asteen vätyksenä olla huomauttamatta, että Aalto tuomitsee kouluttamattomien syrjimisen… syrjimällä kouluttamattomia.

Ehkä eniten kouluttamattomille naureskelu kiusaa minua tapauksissa, joissa se osuu selvästi heikoimpiin. Köyhyys ei ole mikään vitsi.

On sivistymätöntä tehdä pilkkaa nuoresta koulupudokkaasta. Hänestä pitäisi ennemmin kaikin keinoin ottaa kiinni ja auttaa.

Heikoimpiin? Ottaa kiinni ja auttaa?

Ehkä Aalto ei ole sisäistänyt omaa tekstiään tarpeeksi hyvin, mutta emme me vähän koulutetut ole mitään ressukoita, jotka tarvitsevat ylempiensä auttavaa kättä. Tässä tekstissä yleensäkin närästää se olettamus, että vähän koulutettuja pitäisi arvioida eri asteikolla. Syytä tähän en tiedä, ja ehkäpä taustalla on oletus siitä, että kouluttamattomissa on sellaisenaan jotain, jonka takia me emme muka voisi tietää, osata tai oppia niin kuin kaikki muutkin.

Me suomalaiset olemme äärimmäisen sääntöuskovaista kansaa, ja kaikki virallinen uppoaa meihin kuin häkä. Ei siksi ole yllättävää, että jopa ”heikoimpien puolustajat” kokevat paperisen tutkintotodistuksen puutteen merkkinä jostain, ihan mistä tahansa.

Ja kuten sanottua, koulutuksen puuttumisen naureskelu sinänsä on mautonta, se on kiistatonta. Elämänkoululaisilla ei kuitenkaan viitata pelkkään koulutuksen puutteeseen, ainakaan sikäli kuin itse olen sanaa kouluttamattomana käyttänyt. Jos koulutuksen puutteessa ja tietämättömyydessä ei olekaan mitään vikaa, niin sitä en katso hyvällä, jos tietämättömyys nähdään hyveenä, ja sen ympärille suorastaan rakennetaan identiteetti. Tietokin on sen verran vakava asia, että sen väheksyminen ei ole kovin rakentavaa. Suomessa onkin ollut ongelmana enemmän se, että rasistiset ennakkoluulot nähdään hyväksyttävinä mielipiteinä, jotka keskustelevat mediassamme tasa-arvoisina tieteellisen tiedon kanssa. Suomen ongelma ei ole liika tieteen ja koulutuksen auktoriteetti, vaan se, että tahallinen ja tietoinen tietämättömyys on maassamme täysin hyväksyttyä.

Toverit toiseen asteen koulutetut ja vain peruskoulun käyneet: Älkää ikinä hyväksykö sitä, että meitä väheksytään pelkän kouluttamattomuuden takia. Kun kuitenkin pidätte puolianne, älkää myöskään hyväksykö sitä, että meitä pidetään enemmän kyvyttöminä, tai että meitä arvioidaan alemmin kriteerein. Älkää ikinä aktiivisesti edesauttako tietämättömyyden ja oppimattomuuden kehittymistä omaksi identiteetikseen. Me pystymme oppimaan ja tietämään aivan siinä missä korkeakoulun käyneetkin, eikä meillä ole kovin montaa tekosyytä sivuuttaa tietoa ja oppimista.

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s