Suomi on jakaantunut

Perjantainen AY-liikkeen mielenosoituspäivä on jakanut Suomen kahtia. Toinen osapuoli puolustaa suomalaisten ihmisarvoa ja ajaa toisenlaista politiikkaa. Toinen osapuoli ajaa prosentuaalista kilpailukyvyn kasvua ja suhdannevaihdosta.

Tällaista keskustelua seuratessa suomalaisella pitäisi herätä ainakin pieni eksistentiaalinen kriisi. Minkä takia tällainen on maassamme validi keskustelu? Milloin meistä tuli näin pikkumaisia? Me emme enää yritä tehdä tästä maasta hyvää paikkaa elää, vaan sen sijaan keskustelua dominoivat maltilliset palkankorotukset ja luottoluokituksen ylläpitäminen.

Keskustelun tyyli ei sinänsä olisi huono, jos leikkauspolitiikka olisi oikeiston esittämä kevytmielinen talkoouudistus, mutta näin ei ole. Pienessä kansassamme on jo miljoona köyhää, laaja työttömyys on puoli miljoonaa ja jopa EU antaa meille noottia huonosta sosiaaliturvastamme. Tässä tilanteessa köyhiin kohdistettu kurituspolitiikka maalataan kohtuulliseksi kilpailukyvyn parantamiseksi. Jopa keskiluokka on lähtenyt barrikaadeille oikeutetun köyhtymispelon ajamana.

Pitäkää maltilliset uudistuksenne ja huoli suomalaisesta kilpailukyvystä. Minä haluan työtä ja uuden Suomen! Sen takia tuen ammattiliittoja lakoissa ja mielenosoituksessa perjantaina.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s