Yrittäjän arki

Millaista on yrittäjän arki? Sitä pohditaan ajankohtaisessa kakkosessa ensi tiistaina, kun studiossa puhutaan yrittäjä-illassa. Vai pohditaanko? Jakson nettisivuilla illan aikana käsiteltävistä kysymyksistä mainitaan vain yksi.

Kysymme, pelastavatko startupit Suomen, vai löytyykö autuus Viron veromallista.

Niinpä niin, tästäkin taitaa tulla vain elinkeinoelämän keskusliiton mainosparaati. Älkää ymmärtäkö väärin, sillä juuri pienyrittäjien arki on usein hankalaa, ja siihen pitääkin löytää ratkaisuja. Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin mm. täällä. On kuitenkin kokonaan eri asia puhua pienyrittäjien tilanteesta, kuin siitä mikä ”pelastaa” Suomen.

Vaikka pienyrittäjien tilanne saataisiinkin paranemaan, ei se tarkoita, että talous alkaisi pyörimään. Rikkaat ja menestyvät taloudet ovat pääsääntöisesti vähäisellä yrittäjyysasteella toimivia, ja vastaavasti korkean yrittäjyysasteen taloudet ovat riistettyjä ja kriisiytyviä. Tämä johtuu siitä, että yrittäjyys ei ole hyvän tai huonon talouden edellytys, vaan pääosa maailman yrityksistä on seurauksia. Jos taloudessa menee huonosti, on työttömien keksittävä uusi elanto vaikka väkisin, ja toisaalta jos taloudessa menee hyvin, on maassa tarjolla paljon palkkatyötä, eikä yrittäjyyttä tarvitse samassa mittakaavassa. Pakkoyrittäjyys, ei ”innovointi” tai ”yrittäjähenkisyys”, on yrittäjyyttä eniten määrittelevä tekijä.

Toinen huomioitava asia on se, että yrittäjät eivät ole yksi samat edut jakava joukkio. Pienet, keskisuuret ja suuret yritykset eivät ole samassa kategoriassa kuin lähinnä lakiopillisesti. Mm. veroasteshoppailu Viroon muuttamisen muodossa on realistinen vaihtoehto keskisuurille ja suurille yrityksille, mutta ei enää välttämättä pienille yrityksille. Verosuunnittelu ja monimutkaiset byrokratiat iskevät pienyrittäjiin, joilla ei ole varaa palkata erillisiä työntekijöitä hoitamaan valtaisaa paperisotaa. Alhainen ja tasainen verotus iskee myös eniten pienyrityksiin, jotka joutuisivat kilpailemaan samoilla säännöillä suuryritysten kanssa, mutta ilman samanlaisia lähtökohtia.

Vähin mitä Ajankohtainen kakkonen voisi yrittäjä-illassaan tehdä, on pohtia tarkemmin pakkoyrittäjyyden roolia Suomessa, talousohjailun ja verotuksen kohdentamista suuriyritysten ja pienyritysten välillä ja lopulta jättää makrotalouden kysymykset kokonaan eri iltaan.

Toivon yhä, että pienyrittäjät saisivat äänensä kuuluviin, ja ongelmansa ratkottua. Jos kuitenkin näistä mahdollisista olojen parannuksista odottaa edes pientä lääkettä Suomen loputtomalta näyttävään kriisiin, niin sitä lääkettä saa odotella pitkään.

Mitäs me iloiset pakkoyrittäjät

 

Advertisements

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s