Suomi hirttäytyy ulkopolitiikkaansa

Länsimaiden hegemonia talouden ja kansainvälisen politiikan saralla on tehnyt hidasta kuolemaa koko 2010-luvun. Kiinan nousu on jo yleistä tietoa, ja arviot Kiinan kasvun vauhdista vaihtelevat. Yhden arvion mainitakseni Kiinan odotetaan ohittavan Yhdysvallat suurimpana talousmahtina jo 2024 mennessä. Toisaalla Venäjä on pyrkinyt turvaamaan etupiiriään entistä päättäväisemmin Georgian ja Ukrainan konfliktien myötä, ja vaikka Venäjää esitelläänkin Suomessa yksin toimivana ongelmavaltiona, on Putin saanut vahvaa tukea BRICS-maista, eli lähes kaikilta isoilta valtioilta länsimaisen kulttuuripiirin ulkopuolella. Lisäksi maailmalla on nähtävissä lukuisia pienempiä esimerkkejä länsimaisen ylivallan murenemisesta, kuten mm. Kuuba, joka on jo varhaisesta kylmästä sodasta asti tehnyt omaa politiikkaansa Yhdysvaltojen kauppasaarrosta huolimatta.

On painotettava, että tämä muutos maailmanpolitiikassa ei ole jollain moraalisella tasolla sen enempää hyvä kuin pahakaan. Venäjä pystyy selvästi tekaisemaan sotia aivan yhtä hyvin kuin Yhdysvallat, vaikka onkin päässyt tekemään sitä hieman harvemmin, ja Kiina on jo kauan sitten unohtanut Maon pienen punaisen kirjan ja ottanut päätöksentekoon niitä samoja kansainävälisiä pankkeja. Toisella puolen politiikkaa on myös ymmärrettävä, että viimeistään Snowdenin ja Assangen mahdollistamat tietovuodot osoittivat länsimaiden liberaalin ja demokraattisen imagon olevan pelkkä kulissi, joka vain odotti romahtamistaan.

Länsimaisen hegemonian romahtamista ei kannata ehkä hurrata tai surra, mutta huomioida se kannattaa. Maailman menoa käsittelevissä lehdissä ns. kehitysmaiden nousua analysoidaan toki ahkerasti, mutta se tehdään lähes aina sijoitusvinkkien tai talouspolitiikan näkökulmasta. Kovin harvoin lännessä käsitellään sitä tabua, että maailman muuttumisen tuloksena elämme muutaman vuosikymmenen kulttua maailmassa, joka on muuttunut muuallakin kuin osakemarkkinoilla.

Kun Kiina ja muutama muu ei-läntinen maa ovat ohittaneet Yhdysvallat talousmahtina, ja kun Yhdysvallat viimein käsittää, ettei se voi ylläpitää massiivista armeijaa vähemmän massiivisella taloudella, joutuvat muutkin maat heräämään todellisuuteen. Pian meillä on tilanne, jossa länsimaat eivät voikaan pakottaa haluamaansa talouspolitiikkaa kehitysmaihin. Huonontuneen tilanteen lisäksi länsimaat joutuvat huomaamaan, että me olemme myös jättäneet jälkiä maailmaan, sillä maailmanpolitiikkaa alkavatkin käydä sellaiset suurvallat, joilla on vuosisatojen historia Euroopan ja Yhdysvaltojen leikkikaluna.

Tällaisen muutoksen keskellä me suomalaiset löydämmekin itsemme maasta, joka kymmenten vuosien jälkeen onkin päättänyt liittoutua länsimaihin! Päätös on kuin näkisi uppoavan ankkurin, ja päättäisi varmuuden vuoksi köyttää itsensä siihen. EU:n kautta neuvottelemme harvinaisen kattavaa TTIP-vapaakauppasopimusta Yhdysvaltojen kanssa, joka olisi täynnä ongelmia jopa ilman sitä tosiasiaa, että olemme sitomassa itseämme tuomittuun suurvaltaan. Kaupan päällisiksi eduskuntamme on allekirjoittanut NATO:n kanssa isäntämaasopimuksen, jonka tiedettiin olevan demokratian vastaista ja kansan mielipiteen vastaista, mutta hei, ainakin ollaan nyt sotilaallisesti samassa kelkassa kestämättömän sotilasvallan kanssa.

Tämä kaikki keskustelukin herää vasta sen jälkeen, jos jostain syystä vieläkin haluamme pysyä suurvaltojen pelinappuloina. Puolueettomuus ja liittoutumattomuus ei kaikesta puheesta huolimatta pettänyt Suomea menneisyydessä, joten on käsittämätöntä, että juuri tällä hetkellä se päätettiin hylätä. Ministerille on varmasti hienoa lounastaa Barack Obaman tai Angela Merkelin kanssa, mutta meille muille tässä uudessa liittoutuneessa Suomessa ei ole mitään voitettavaa.

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s