Eläkeikää pitäisi alentaa, eikä suinkaan korottaa

Eläkeikä nousee. Näin päätettiin viime viikolla työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Eläkeiän alaraja nousee nykyisestä 63:sta vuodesta 65:een vuoteen 2025 mennessä.

Työmarkkinajärjestöjä on kritisoitu jäsenkuntansa pettämisestä ja aatteen unohtamisesta, mutta se miksi eläkeikää korotettiin juuri tällä tavalla on oikeastaan toissijaista. Paljon hämmästyttävämpää on pohtia, miten kukaan ylipäätään on keksinyt korottaa eläkeikää.

Eläkeikäkeskustelussa poliitikot ja virkamiehet rakastavat vaahdota julkisen sektorin kestävyysvajeesta sekä työurien pidentämisestä, mutta kovin harvoin kukaan tuntuu esittävän mitään mikä pohjautuisi oikeaan nykytilanteeseen. Ensinnäkin, vaikka puhuttaisiinkin julkisen sektorin kestävyysvajeesta, moinen kestävyysvaje ei minkään aineiston perusteella ulotu ainakaan eläkejärjestelmään. Mm. Tilastokeskuksen Olli Savela valottaa asiaa seuraavasti joulukuussa 2013:

Sama tahti on jatkunut tänä vuonna. Työeläkevarat olivat Työeläkelaitosten liiton mukaan syyskuun lopussa jo 158 miljardia euroa. Kasvua oli tammi-syyskuussa 8,8 miljardia euroa. Samana aikana valtiontalouden alijäämä oli Valtiokonttorin mukaan 4,5 miljardia euroa.

Eläkevarat on tarkoitettu tietysti eläkkeiden maksuun eikä valtion velan lyhentämiseen. Mutta ne pitäisi ottaa huomioon, kun tehdään kestävyysvajelaskelmia. Kaikissa tähän asti tehdyissä laskelmissa oletetaan tietääkseni, että eläkevarat säilyvät pitkällä aikavälillä vähintään nykyisen kokoisina esimerkiksi suhteessa kansantalouden palkkasummaan tai bkt:hen. Toisin sanoen eläkerahastoja ei käytettäisikään eläkkeiden maksuun.

Eläkejärjestelmä ei siis ole kriisissä, vaikka muu talous olisikin. Olisi kummallista, jos kriisiytyvää taloutta suojeltaisiin leikkamalla sitä ainoaa budjettierää joka ei ole vaarassa.

Vielä suurempaa hämmennystä herättää viimeisimmän eläkeratkaisun taustalta löytyvä ajatus siitä, että sopimuksella tehty eläkeiän korotus näkyisi edes kutakuinkin sellaisenaan eläköitymisiässä. Kuulostaa melkein siltä, etteivät elinkeinoelämän neuvottelijat lainkaan ymmärrä, että eläkeikä ja reaalinen eläkeikä ovat kaksi eri asiaa.

Aivan, suurin osa suomalaisista eläköityy tai on eläköitymättä riippumatta siitä, mitä eläkkeestä on lakiin kirjoitettu. Reaalista eläkeikää ei jostain syystä ole haluttu tutkia, mutta onneksemme Eläketurvakeskus on julkaissut aiheesta muistion vuonna 2010. Kyseisen dokumentin aineistot on kerätty ennen vuotta 2005, jolloin virallinen eläkikä oli 65 vuotta.

Eläketurvakeskus osaakin sanoa, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisiän odote on 60,5 vuotta, siis huomattavasti nykyistä tai vanhaa eläkeikää aiemmin. On korostettava, että keskimääräinen tarkoittaa sitä, että noin puolet suomalaisista jäävät eläkkeelle jo ennen kuin täyttävät 60 ja puoli. Vielä rajummaksi tilasto menee, kun tarkastelemme alakohtaisia tilastoja suorittavan työn aloilta. Siivoojilla keskimääräinen eläkikä on 48 vuotta ja tarjoilijoilla luku on 51.

On vaikea kuvitella, että vanhuuseläkeiän sopimuksiin perustuva nostaminen johtaisi mihinkään muuhun, kuin siihen, että yhä useampi jää vanhuuseläkkeen sijasta työkyvyttömyys- tai sairauseläkkeelle.

Olisikin perusteltua alentaa eläkeikää, eikä suinkaan korottaa sitä. Olen avoin reaalisen eläkeiän nostamiselle, sillä se tarkoittaisi työelämän inhimillistämistä ja työtaakan vähentämistä, jotta ihmiset jaksaisivat ehjinä edes siihen nykyiseen eläkeikään. Nyt kun kuitenkin reaalinen eläkeikä on selvästi virallista alhaisempi, ei ole lainkaan kohtuutonta alentaa virallista eläkeikää reaalista eläkeikää vastaavaksi, jotta valtaosa suomalaisista voisi lopettaa paperisodan ja siirtyä suoraan kunnolliselle eläkkeelle.

Ammattiliittojen on hyvä myös huomata, että tulonjaon lisäksi kannattaisi alkaa puhumaan työnjaosta. Jos elämme Suomessa, jossa toiset eivät selviä työurastaan työn raskauden ja kiireiden takia ja samalla toisaalla kärsitään massatyöttömyydestä, on jossain mennyt jotain pieleen. Samaten jos toisille tuputetaan ylitöitä vasten työntekijän tahtoa ja toisalla työttömiä pakotetaan palkattomiin töihin vastikkeellisen sosiaaliturvan nimissä, niin aika paljonkin on mennyt pieleen.

Ehdotankin, että ensi neuvotteluissa puhutaan eläkeiän alentamisesta 60,5 vuoteen.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s