7,5 miljardia euroa ensi vuonna – vain tahdosta on pulaa

Pari vuotta blogia kirjoittaneena ja blogeja lukeneena päivän politiikka on tullut tutuksi. En ole edelleenkään korkeakoulutettu asiantuntija valtiontaloudessa, mutta tästä huolimatta yksi kaiken kattava periaate on tullut selväksi. Kun Suomen poliitikot huutavat rahapulaa, se ei ikinä tunnu koskevan rikkaita, pankkeja tai ulkomaisia sijoittajia. Suomeen pätee paljon vähemmän väite ”rahat eivät riitä”, ja paljon useammin täällä pätee ”rahat eivät riitä tavallisiin ihmisiin.” Väitteen tueksi keräsin tässä äkkiä listan lähteistä, joiden perusteella Suomen talous saadaan jo seuraavan vuoden kuluessa 7,5 miljardia euroa paremmaksi.

Työpäivää lyhentämällä lisää rahaa

Työpäivän lyhentäminen ei ole mikään uusi idea. Ennen kahdeksantuntista työpäivää monessa maassa oli voimassa 12-tuntinen työpäivä. Nykyisen kriisin aikana muutamat tutkijat ovatkin ehdottaneet lääkkeeksi työajan lyhentämistä, joskin tarkat määrät ja keinot ovat vaihdelleet ehdotusten välillä.

Logiikka on yksinkertainen: yksi suurimpia työkyvyttömyyden syitä on liian raskas työnteko. Vuoden 2010 työeläkeselvityksessä suomalaisten reaalinen eläköitymisikä oli matalapalkka-ammateissa selvästi alhaisin. Siivoojien keskimääräinen eläköitymisikä oli jopa 48 vuotta. Suurin syy alhaiseen eläköitymiseen on työkyvyttömyyseläke.

Samaan aikaan kun Suomi kamppailee työrasituksen kanssa, meillä on käsissämme kasvava massatyöttömyys. Pitäisi olla selvää, että tulonjaon lisäksi pitää keskustella työnjaosta. Jos työpäivä säädettäisiin kuusituntiseksi ilman ansiotason laskemista, työkyvyttömyyseläkkeet laskevat, ja työnantajien on otettava enemmän ihmisiä töihin saman työtaakan suorittamiseksi.

Pelkästään nykyisen työttömyyden suorat kulut (menetetyt verotulot ja työttömyyskorvaukset) maksavat valtiolle 5,4 miljardia vuodessa. Tätä kaikkea ei tietenkään saada korjattua vuodessa, mutta jos oletamme kuuden tunnin työpäivän korjaavan edes kolmasosan työttömyydestä, se parantaisi vuosittaista valtiontaloutta 1,8 miljardilla, johon lisättäisiin vielä työttömyyden välillisistä kuluista saadut säästöt. (Säästetyt mielenterveyspalvelut, kuntoutustoimet jne…)

Tuet pois tuhoajilta

Suomen valtio käyttää valtavasti rahaa tukeakseen ympäristölle haitallista toimintaa. Ympäristöministeriön mukaan Suomen valtio käyttää vuosittain kolme miljardia euroa ympäristölle haitallisiin tukiaisiin. Tilanteen naurettavuutta lisää se, että samaan aikaan valtiolla on ilmastorahastoja ja ympäristötoimintaa. Meillä on siis miljardien kokoisia menoeriä, jotka pyrkivät kumoamaan toisensa.

Ympäristölle haitallisista tukiaisista suurin osa koskee liikennettä ja infrastruktuuria. Ne ovat tukia, jotka menevät sellaisenaan fossiilisten polttoaineiden käyttöön aikana, jolloin fossiilisista polttoaineista pitäisi päästä mitä pikimmin eroon. Näiden lisäksi monet tuet menevät sellaisenaan ympäristölle haitallisten aineiden käyttöön ja tuotantoon, tai ympäristölle haitallisten toimintatapojen ylläpitämiseen.

Rikkaiden verottaminen kannattaa

Kun kysytään, miksi rikkaat saavat niin paljon enemmän tuloja, vastaus sisältää yleensä käsityksen siitä, että rikkaat kantavat vastuun taloudesta. Silti nykyisessä kriisissämme tämä rikkaiden vastuu on unohdettu lähes kokonaan ja sen sijaan puhutaan ”kansakunnan talkoista”. Yksinkertainen oikeustaju sanoo, että kriisi pitäisi maksattaa niillä, jotka sen aiheuttivatkin.

Rikkaiden verottamista vastustetaan usein väitteellä, että rikkaiden verottamisesta ei saada juurikaan rahaa. Väite perustuu sille olettamukselle, että kukaan ei oikeasti lähde laskemaan näitä tuottoja. Kokoomuslaisten epäonneksi toimittaja Ari Korvola otti yhteyttä Tilastokeskukseen, ja selvitti luvut.

Jos yli 100 000 vuodessa ansaitsevia verotetaan 50%:in veroasteella, valtion tulot lisääntyisivät yli miljardilla. Toisaalta, jos näiden suurituloisten palkkoja alennettaisiin 20%, säätö olisi noin 2,7 miljardia. Koska ökyjen elämäntyylissä 20% palkanalennus ei paljoa sattuisi, herää kysymys, miksi tätä ei ole jo tehty.

Säästöt suhteutettuna nykypolitiikkaan

Jos tämän artikkelin pohjalta työpäivä lyhennettäisiin kuuteen tuntiin, ympäristön tahallinen tuhoaminen lopetettaisiin ja rikkaat saataisiin osallistumaan itse keksimäänsä talkootyöhön, Suomen budjetti olisi 7,5 miljardia euroa parempi jo ensi vuoden lopussa. Jos työttömyys jatkaisi laskuaan ja mukaan otetaan mm. yksityistämisen lopettaminen ynnä muut pidemmän aikavälin säästöt, luku menisi helposti yli kymmenen miljardin.

Jos suhteutamme tällaiset säästöt nykypolitiikkaan, pelkällä ympäristötuhon tukemisen lopettamisella kustannettaisiin 1071 kertaa Suomeen suunniteltujen Syyrialaispakolaisten kustannukset. Jos työttömyyttä vähennetään kolmasosalla, sillä tuetaan rahallisesti yli 180 telakkaostoa. Pelkällä rikkaiden maksimipalkalla kustannetaan 13,5 panssarivaunuhankintaa Hollannista. Minä en tietenkään ehdota maahanmuuton tuhatkertaistamista tai asehankintojen kymmenkertaistamista, mutta tämä antaa pientä apua säästöjen valtavan kokoluokan ymmärtämiseen.

Omasta mielestäni tällaiset vuosisäästöt voisi jakaa muutamaan avainkohteeseen.

  • Työajan lyhentämisen yhteydessä palkkatasoa ei saa laskea. Tätä voi monin eri mallein kustantaa niin julkisella kuin yksityisellä sektorillakin, mutta mahdottoman kalliiksi se ei tule. Päinvastoin, alimpien tuloluokkien reaalitulot ovat jääneet niin paljon jälkeen talouskasvussa, että tällainen uudistus vain tasaisi puntit 80-luvun tasolle.
  • Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa. Fossiilisista polttoaineista pitää päästä eroon, mutta myös maaseudun elinvoimaisuus pitää taata tavalla tai toisella. Vaihtoehtoisiin polttoaineisiin on panostettava, ja matkoja on lyhennettävä hajauttamalla palveluverkostoa.
  • Liittyen edelliseen, kuntien kyykyttäminen on lopetettava. Kuntien budjetteja on tuettava, ei kuritettava. Kunnat takaavat suurimman osan hyvinvointivaltion palveluista, eikä suinkaan valtio. Sen takia hyökkäys kuntia vastaan on hyökkäys hyvinvointivaltiota vastaan.

Kuten Hertta Kuusinen sanoi:

Ongelma ei ole siinä, etteikö rahaa olisi. Ongelma on siinä, että rahaa ei haluta ottaa sieltä, missä sitä on.

Politiikka on täynnä valintoja: rikkaiden hyysääminen ja luonnon riistäminen, vai demokratia ja ihmisoikeudet?

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s