Meillä ei ole varaa ajatella taloutta

Ilmastonmuutos on totta, ja se on ihmisen aiheuttamaa. Tätä aihetta en käsittele tämän enempää. On myös selvää, että yhä useampi ihminen haluaa johtajien tekevän jotain ilmastonmuutoksen estämiseksi. Jos ilmastonmuutosta voisi estää juhlapuheilla ja vihreillä arvoilla, meillä ei todellakaan olisi mitään ongelmaa. Jossain kohdin siis teot ja puheet eivät kohtaa.

Vaikka Suomen päästöjen suhteen on tapahtunut muutosta, varsinaiset saavutukset ovat mitättömiä. Saavuttaaksemme ainoastaan EU:n asettamat tavoitteet Suomen olisi leikattava päästöjään 80% vuoteen 2050 mennessä. Tämäkin on poliittisesti räätälöity tavoite, joka ei vastaa viimeisimpiä tutkimustietoja ilmastonmuutoksen etenemisestä.

Syy saamattomuuteen on selvä. Vaikka poliitikot välittävät ympäristöstä, he välittävät yhtiöistä ja pankeista enemmän. Maamme sisällä ilmastolakien etenemisen suurin este on talousajattelu. Vaikka yksittäiset ihmiset olisivatkin valmiita alentamaan kulutustaan, firmat eivät halua selitellä pieneneviä osinkoja vihreydellä. Myöskään poliitikot eivät halua suututtaa eurooppalaisia rahoittajia. Lisäksi meillä on kummallinen uskomus, jonka mukaan talouskasvu voi jatkua loputtomiin, ja sen pitää jatkua loputtomiin.

Erityisesti fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon, sillä ilmastonmuutos ei ole mikään tulevaisuuden juttu. Jo nyt monet maat kamppailevat yleistyvien hirmumyrskyjen, tulvien ja helleaaltojen kanssa. Jokainen fossiilisesta energiasta tuotettu joule tästä hetkestä eteenpäin vain lisää jo alkanutta ilmastokatastrofia. Suomi tarvitsee ilmastolain.

Enter ilmastolaki

Eduskunnan käsittelyssä ollut ilmastolaki on nyt ensimmäisessä lausuntokierroksessa, ja kierros kestää 11.3.2014 asti. Ilmastolaki tekee tiukemmat tavoitteet Suomen päästövähennyksiin, mutta sen varsinainen anti on siinä, että se pakottaa valtion hallinnon tekemään jatkuvaa tarkastelua ja toimintaa tavoitteen saavuttamiseksi. Lisää ilmastolaista kannattaa lukea Polttava kysymys-kampanjan sivulta. Myös Kommunistinen Nuorisoliitto on mukana kampanjassa. Uuden ilmastolain tavoite on kunnianhimoisempi kuin Suomen valtion tähänastinen tavoite:

Polttava Kysymys -koalitio haluaa, että ilmastolaki ohjaa valtionhallintoa tehokkaasti päästöjen vähentämiseen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi päästöjä pitää leikata vähintään 95% vuoteen 2050 mennessä. Tavoitetta on voitava päivittää tieteellisen tiedon valossa.

Tavoite on edelleen kompromissi todellisuuden kanssa, mutta se on tärkeä välivaihe matkalla radikaalimpiin uudistuksiin.

Kysymys ei ole kuitenkaan vain moraalinen tai tulevaisuutta turvaava. Suomen valtiontuet fossiilisiin polttoaineisiin ovat miljardiluokkaa. Näiden tukien suhteen ilmastolaki olisi siis silkkaa säästöä, ja vielä ennätyksellisessä mittakaavassa. Lisäksi maailman mittakaavassa ilmastonmuutoksen eteneminen voi merkitä kustannuksia, jotka peittoavat minkä tahansa historiamme talouskriisin.

Meillä ei siis ole varaa sivuuttaa ilmastolakia.

Mainokset

Tahdon

Keskustelu tasa-arvoisesta avioliittolaista jaksaa aina yllättää siinä, kuinka paljon aikaa heteroseksuaaliksi ilmoittautuneet miehet voivat käyttää homoseksin ajattelemiseen sekä siitä puhumiseen. Tänään eduskunnassa käsiteltiin tasa-arvoista avioliittolakia, ja tahaton komiikka oli taattua. Tässä parhaat palat MTV3:en uutisesta, kommentein varustettuna.

– Jos joku ei halua mennä naimisiin vastakkaisen sukupuolen kanssa, pitäisikö koko instituutio muuttaa hänen takiaan? Mika Niikko kysyi.

Kyllä.

– Lapsen luontainen lähiympäristö on äidin ja isän muodostama perhe; lailla ei tule luoda tilanteita, jolla lapselta viedään isä tai äiti.

Pysäyttäkää painokoneet! Perussuomalaiset aikovat kieltää avioerot!

– Homoseksuaalisuudesta on tullut muoti-ilmiö, joka näkyy jatkuvasti lehdissä. Joku voisi jopa ihmetellä, että oletko tosiaan niin kalkkis, että olet naisen kanssa naimisissa. Meidän perussuomalaisten viesti nuorille on, että sukupuolineutraalin avioliittolain vastustaminen ei ole takapajuista.

Mitä ihmettä minä juuri luin? Ja viimeinen väite sinänsä pitää paikkansa. Sukupuolineutraalin avioliittolain vastustaminen määrittelee takapajuisuuden kokonaan uusiksi.

Niikon mukaan laki vaikuttaisi väistämättä evankelis-luterilaisen kirkkoon. Hän myös muistutti avioliiton olevan valtiota vanhempi instituutio.

– Mikäli esi-isämme olisivat tienneet, mistä täällä tänään keskustellaan, olisiko avioliitto betonoitu perustuslakiin? Niikko ihmetteli.

– Yksimielisesti hyväksytyn perussuomalaisten vaaliohjelman mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Minulle avioliitto on myös sakramentti ja siitä pidän kiinni, Soini jyrisi.

Avioliitto on käsitteenä tuhansia vuosia vanhempi kuin Soini, Suomi tai kristinusko. Sen enempää perussuomalaisilla kuin katolisella kirkollakaan ei ole mitään etuoikeutta kertoa, mitä avioliittoon kuuluu ja mitä ei. Sen sijaan suosittelen tutustumista mm. Aleksanteri Suuren miesseikkailuihin, sekä muuhun muinaiseen homoseksiin… täysin akateemisessa mielessä tietenkin.

7,5 miljardia euroa ensi vuonna – vain tahdosta on pulaa

Pari vuotta blogia kirjoittaneena ja blogeja lukeneena päivän politiikka on tullut tutuksi. En ole edelleenkään korkeakoulutettu asiantuntija valtiontaloudessa, mutta tästä huolimatta yksi kaiken kattava periaate on tullut selväksi. Kun Suomen poliitikot huutavat rahapulaa, se ei ikinä tunnu koskevan rikkaita, pankkeja tai ulkomaisia sijoittajia. Suomeen pätee paljon vähemmän väite ”rahat eivät riitä”, ja paljon useammin täällä pätee ”rahat eivät riitä tavallisiin ihmisiin.” Väitteen tueksi keräsin tässä äkkiä listan lähteistä, joiden perusteella Suomen talous saadaan jo seuraavan vuoden kuluessa 7,5 miljardia euroa paremmaksi.

Työpäivää lyhentämällä lisää rahaa

Työpäivän lyhentäminen ei ole mikään uusi idea. Ennen kahdeksantuntista työpäivää monessa maassa oli voimassa 12-tuntinen työpäivä. Nykyisen kriisin aikana muutamat tutkijat ovatkin ehdottaneet lääkkeeksi työajan lyhentämistä, joskin tarkat määrät ja keinot ovat vaihdelleet ehdotusten välillä.

Logiikka on yksinkertainen: yksi suurimpia työkyvyttömyyden syitä on liian raskas työnteko. Vuoden 2010 työeläkeselvityksessä suomalaisten reaalinen eläköitymisikä oli matalapalkka-ammateissa selvästi alhaisin. Siivoojien keskimääräinen eläköitymisikä oli jopa 48 vuotta. Suurin syy alhaiseen eläköitymiseen on työkyvyttömyyseläke.

Samaan aikaan kun Suomi kamppailee työrasituksen kanssa, meillä on käsissämme kasvava massatyöttömyys. Pitäisi olla selvää, että tulonjaon lisäksi pitää keskustella työnjaosta. Jos työpäivä säädettäisiin kuusituntiseksi ilman ansiotason laskemista, työkyvyttömyyseläkkeet laskevat, ja työnantajien on otettava enemmän ihmisiä töihin saman työtaakan suorittamiseksi.

Pelkästään nykyisen työttömyyden suorat kulut (menetetyt verotulot ja työttömyyskorvaukset) maksavat valtiolle 5,4 miljardia vuodessa. Tätä kaikkea ei tietenkään saada korjattua vuodessa, mutta jos oletamme kuuden tunnin työpäivän korjaavan edes kolmasosan työttömyydestä, se parantaisi vuosittaista valtiontaloutta 1,8 miljardilla, johon lisättäisiin vielä työttömyyden välillisistä kuluista saadut säästöt. (Säästetyt mielenterveyspalvelut, kuntoutustoimet jne…)

Tuet pois tuhoajilta

Suomen valtio käyttää valtavasti rahaa tukeakseen ympäristölle haitallista toimintaa. Ympäristöministeriön mukaan Suomen valtio käyttää vuosittain kolme miljardia euroa ympäristölle haitallisiin tukiaisiin. Tilanteen naurettavuutta lisää se, että samaan aikaan valtiolla on ilmastorahastoja ja ympäristötoimintaa. Meillä on siis miljardien kokoisia menoeriä, jotka pyrkivät kumoamaan toisensa.

Ympäristölle haitallisista tukiaisista suurin osa koskee liikennettä ja infrastruktuuria. Ne ovat tukia, jotka menevät sellaisenaan fossiilisten polttoaineiden käyttöön aikana, jolloin fossiilisista polttoaineista pitäisi päästä mitä pikimmin eroon. Näiden lisäksi monet tuet menevät sellaisenaan ympäristölle haitallisten aineiden käyttöön ja tuotantoon, tai ympäristölle haitallisten toimintatapojen ylläpitämiseen.

Rikkaiden verottaminen kannattaa

Kun kysytään, miksi rikkaat saavat niin paljon enemmän tuloja, vastaus sisältää yleensä käsityksen siitä, että rikkaat kantavat vastuun taloudesta. Silti nykyisessä kriisissämme tämä rikkaiden vastuu on unohdettu lähes kokonaan ja sen sijaan puhutaan ”kansakunnan talkoista”. Yksinkertainen oikeustaju sanoo, että kriisi pitäisi maksattaa niillä, jotka sen aiheuttivatkin.

Rikkaiden verottamista vastustetaan usein väitteellä, että rikkaiden verottamisesta ei saada juurikaan rahaa. Väite perustuu sille olettamukselle, että kukaan ei oikeasti lähde laskemaan näitä tuottoja. Kokoomuslaisten epäonneksi toimittaja Ari Korvola otti yhteyttä Tilastokeskukseen, ja selvitti luvut.

Jos yli 100 000 vuodessa ansaitsevia verotetaan 50%:in veroasteella, valtion tulot lisääntyisivät yli miljardilla. Toisaalta, jos näiden suurituloisten palkkoja alennettaisiin 20%, säätö olisi noin 2,7 miljardia. Koska ökyjen elämäntyylissä 20% palkanalennus ei paljoa sattuisi, herää kysymys, miksi tätä ei ole jo tehty.

Säästöt suhteutettuna nykypolitiikkaan

Jos tämän artikkelin pohjalta työpäivä lyhennettäisiin kuuteen tuntiin, ympäristön tahallinen tuhoaminen lopetettaisiin ja rikkaat saataisiin osallistumaan itse keksimäänsä talkootyöhön, Suomen budjetti olisi 7,5 miljardia euroa parempi jo ensi vuoden lopussa. Jos työttömyys jatkaisi laskuaan ja mukaan otetaan mm. yksityistämisen lopettaminen ynnä muut pidemmän aikavälin säästöt, luku menisi helposti yli kymmenen miljardin.

Jos suhteutamme tällaiset säästöt nykypolitiikkaan, pelkällä ympäristötuhon tukemisen lopettamisella kustannettaisiin 1071 kertaa Suomeen suunniteltujen Syyrialaispakolaisten kustannukset. Jos työttömyyttä vähennetään kolmasosalla, sillä tuetaan rahallisesti yli 180 telakkaostoa. Pelkällä rikkaiden maksimipalkalla kustannetaan 13,5 panssarivaunuhankintaa Hollannista. Minä en tietenkään ehdota maahanmuuton tuhatkertaistamista tai asehankintojen kymmenkertaistamista, mutta tämä antaa pientä apua säästöjen valtavan kokoluokan ymmärtämiseen.

Omasta mielestäni tällaiset vuosisäästöt voisi jakaa muutamaan avainkohteeseen.

  • Työajan lyhentämisen yhteydessä palkkatasoa ei saa laskea. Tätä voi monin eri mallein kustantaa niin julkisella kuin yksityisellä sektorillakin, mutta mahdottoman kalliiksi se ei tule. Päinvastoin, alimpien tuloluokkien reaalitulot ovat jääneet niin paljon jälkeen talouskasvussa, että tällainen uudistus vain tasaisi puntit 80-luvun tasolle.
  • Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa. Fossiilisista polttoaineista pitää päästä eroon, mutta myös maaseudun elinvoimaisuus pitää taata tavalla tai toisella. Vaihtoehtoisiin polttoaineisiin on panostettava, ja matkoja on lyhennettävä hajauttamalla palveluverkostoa.
  • Liittyen edelliseen, kuntien kyykyttäminen on lopetettava. Kuntien budjetteja on tuettava, ei kuritettava. Kunnat takaavat suurimman osan hyvinvointivaltion palveluista, eikä suinkaan valtio. Sen takia hyökkäys kuntia vastaan on hyökkäys hyvinvointivaltiota vastaan.

Kuten Hertta Kuusinen sanoi:

Ongelma ei ole siinä, etteikö rahaa olisi. Ongelma on siinä, että rahaa ei haluta ottaa sieltä, missä sitä on.

Politiikka on täynnä valintoja: rikkaiden hyysääminen ja luonnon riistäminen, vai demokratia ja ihmisoikeudet?