Paluu 30-luvulle

Nyt kun meitä suomalaisia on peloteltu kestävyysvajeella ja velkakriisillä jonkin aikaa, on hyvä hetki hengähtää, ja pohtia mitä velkakriisi oikein Suomelle tarkoittaa. Käytännön tasollahan velkakriisistä puhutaan kansakunnan yhteisenä uhkana, jonka edessä kaikkien pitäisi unohtaa omat henkilökohtaiset edut. Viimeksi tämä retoriikka ruumiillistui Jutta Urpilaisen ulostulossa, jossa hän uhkaili työmarkkinajärjestöjä, jos ne eivät kanna ”yhteistä vastuuta”.

Velkakriisi on nykyiselle hallitukselle samanlainen mörkö, kuin Neuvostoliitto 30-luvun valkoiselle vallalle. Se on uhka, joka oikeuttaa käytännössä kaiken, ja jonka edessä kaikkien pitää unohtaa demokratia ja työväenliike. Urpilaisenkin ulostulossa möröllä uhkailtiin suoraan ammattiyhdistysliikettä.

Tämä vertaus on tietyssä mielessä hieman epäreilu, sillä ainakin Neuvostoliitto oli oikeasti olemassa.

Mitä ne roomalaiset ovat koskaan meille tehneet?

Päällisin puolin käsiteltynä velkakriisi vaikuttaa ihan oikealta asialta. Netistä löytyy palvelu nimeltä ”velkakello”, joka osoittaa valtionvelan olevan jo yli 80 miljardia. Yhden kansalaisen osuuskin valtionvelasta on kellon mukaan 16 000 euroa. Nämä ovat isoja lukuja!

Tällainen retoriikka kuitenkin unohtaa, että kutakuinkin kaikki luvut valtiontaloudessa ovat suuria. Myös ne saatavat.

Valtionvelka ei ole yksityishenkilön velan tavoin yksinkertainen asia. Siihen liittyy monenlaisia velan muotoja, monenlaisten julkisyhteisöjen saatavia ja paljon tulkintaa. Alla on lyhyt asiantuntijaesitelmä valtionvelasta, mutta asian yksinkertaistaen, Suomella ei ole nettovelkaa, vaan nettosaatavia.

Eli hetkinen, avataanpas tätä hieman. Suomella on velkaongelma, mutta vain jos unohdamme suhteuttaa velan taloutemme suuruuteen, jos emme suhteuta velkaamme maailman yleiseen velkatasoon, jos unohdamme kokonaan velkasaatavat ja jos emme laske eläkerahastoja osaksi kestävyysvajelaskelmia. Erityisesti tämä viimeinen hämmästyttää, sillä juuri eläkerahastojen luulisi olevan keskeisessä asemassa kestävyyttä laskettaessa.

Koko velkakriisi alkaa vaikuttaa joltain Monty Pythonin sketsiltä. Väite velkakriisistä pitää paikkansa vain, jos unohdamme valtavan määrän keskeistä faktatietoa.

Mutta miksi?

Syy tällaiselle ideologiselle rakennelmalle on tietysti ilmiselvä. Jos kansa pitää saada hyväksymään ilmiselviä oikeuksien ja etuuksien vähennyksiä, pitää kansa saada ensin vakuuttuneeksi kansallisesta kriisistä. Koska Suomi ei voi uskottavasti peloitella Venäjän peikolla tai terrorismilla, maamme oikeisto voi ainostaan selitellä velan suurta määrää, ja toivoa, että kansa uskoo kaiken.

Tietysti, jos hetkeksi sivuutamme eläkerahastojen velkasaatavat, velan suhteuttamisen bruttokansantuotteeseen jne. huomio Suomen valtion monen kymmenen miljardin suuruisesta bruttovelasta pitää teknisesti paikkansa. Kuitenkin väite siitä, että Suomessa on velkaongelma, on likainen valhe, ja tämän väitteen levittelijät valtionvarainministeriössä ja hallituksessa ovat likaisia valehtelijoita.

Toinen vaihtoehto on tietysti se, että valtionvarainministeriö ei rehellisesti tiedä valtiontalouden rakenteesta kovin paljoa, mutta se ei välttämättä ole lainkaan parempi vaihtoehto heidän kannaltaan.

Seuraavan kerran kun teille puhutaan Suomen velkakriisistä, kysykää onko velkakriisin käsitteeseen sisällytetty velkasaatavat, vai moralisoiko kriisivouhottaja vain bruttovelkaa. Kysykää myös velan määrää suhteessa bruttokansantuotteeseen, tämän luvun määrää suhteutettuna Euroopan maiden velkoihin, tai mikä vielä parempaa, kysykää kuinka suuri Suomen julkistalouden nettovelka on verrattuna Euroopan maiden vastaaviin.

Väite velkakriisistä on täynnä aukkoja, ja on käytännön ihme, ettei se ole argumenttina uponnut jo aikoja sitten. Todennäköisesti ainoa syy, minkä takia nämä puheet otetaan vakavissaan on se, että niiden taakse on saatu valtionvarainministeriö.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s