Hehkulamput keskellämme

Viimeisen muutaman viikon aikana suomalainen media on ikään kuin herännyt jo hieman vanhaankin tietoon työaikojen kehityksestä. Mm. Iltalehti uutisoi keskiaikaisten maaorjien valtavasta vapaa-ajasta ja lomien määrästä.

Työajan lisääntymisen syitä on useita. Yksi kuitenkin mainitaan Iltalehden jutussakin, ja siitä puhun myös nyt. Hehkulamppujen yleistyminen mahdollisti työskentelyn myös iltamyöhään, ja tätä mahdollisuutta yhä agressiivisemmat työnantajat tietysti käyttivät häikäilemättä hyväkseen 1800-luvulla. Vaikka tämä tekijä sinänsä alkaa olemaan jo yleistä tietoa, on huolestuttavaa, kuinka samassa yhteydessä ei ikinä huomata samaa kehitystä nykyaikana ja ns. ”hehkulamppuja keskuudessamme”.

Kännykät ja Internet

Vaikka virallinen työaikamme on yleisesti kahdeksan tuntia päivässä, ovat monet nykyajan teknologiat monimutkaistaneet työajan ja työsuhteen käsitettä. Voimme olla ehkä työssä jopa alle säädetyt kahdeksan tuntia, mutta nykyään olemme sen lisäksi sidottuja työnantajaan työajan ulkopuolella.

Kaikki varmasti ovat kokeneet tilanteita, joissa ylitöihin kutsutaan alle 12 tunnin sisällä. Erityisesti vuokratyössä jatkuva tavoitettavissa oleminen on työn saamisen kannalta välttämätöntä, ja työt usein sovitaan erittäin lyhyellä varoitusajalla. Joissain sopimuksissa suorastaan velvoitetaan työntekijää olemaan saavutettavissa, ja tällä tavalla sidotaan työntekijän aikaa työnantajalle ilman erillistä korvausta.

Kännykät ja Internet ovat toki omastakin mielestäni enemmän hyödyllisiä kuin haitallisia välineitä, enkä minä ole hehkulamppujakaan kieltämässä. Kuitenkin uutta teknologiaa sovellettaessa olisi hyvä myös sopia uuden teknologian käyttösäännöistä. Kaikki meistä eivät halua ostaa kännyköitä tai kirjautua facebookkiin. Osalla ei näihin laitteisiin ole edes varaa. Näitä asenteita on myös helppo ymmärtää, ottaen huomioon, että monesti kännykän omistajan oletetaan olevan aina saavutettavissa ja facebookin käyttäjän seuraavan kaikkia viestejään.

Lakiasia

Aivan kuten hehkulamppujen kohdalla, myös uusien tietotekniikoiden säännöistä on sovittava. Se, että jokin on mahdollista, ei tarkoita, että se on kohtuullista. Sama koskee myös viestintää ja ajankäyttöä.

Nykyään on mahdollista työskennellä kellon ympäri ainakin teknisesti, mutta silti olemme sopineet työajalle rajoitteet. Yhteydenpidon osalta yhteisesti sovittu oikeus olla tavoittamattomissa olisi tervetullut uudistus. Monessa organisaatiossa toistuva yhteydenottojen ohittaminen työntekijän osalta voi johtaa pahimmassa tapauksessa potkuihin, ja tämän kautta työelämä suosii niitä, jotka ovat valmiimpia vapaa-aikansa uhraamiseen.

Työlainsäädäntöön pitää sopia erillinen kommunikaatioverkosta vapautettu aika. Jos esimerkiksi työaika on kahdeksan tuntia, voidaan lakiin sopia, että työntekijän on oltava saavutettavissa vain 10 tuntia, johon työhön käytettävät kahdeksan tuntia sisältyisivät.

Tietysti monilla aloilla nykyaikainen yhteydenpito on lähestulkoon pakollista, mutta niilden alojen työntekijöille voidaan sopia erillinen korvaus jatkuvasta saavutettavuudesta. Se kun kuitenkin on aikaa, joka täytyy tietyissä määrin varata työasioille.

Ei helppoa, mutta pakollista

Yllä ehdotettu lainsäädäntö tietenkin pakottaisi muutoksia sekä organisaatioissa että yleisissä työtavoissa. Nämä sopeutukset ovat kuitenkin täysin mahdollisia, ja ne ovat ennen kaikkea täysin pakollisia.

Työkyvylle ja yleiselle terveydelle suurin uhka on nykyään liiallinen työnteko, tai liian vaativa työkulttuuri. Alasta riippuen jopa puolet työntekijöistä eivät ikinä saavuta vanhuuseläkettä. Yhä enemmän työaikaa ja joustavuutta vaativa työkulttuuri syö niitä paljon puhuttuja työuria, ja on paljon pahempi uhka työurien pituudelle kuin eläkeikäraja. Kaiken tämän mahdollistaa uusi teknologia, jonka käyttösäännöistä ei ole sovittu. Tätä porsaanreikää työnantajat käyttävät hyväkseen lypsäessään työntekijöiltä työtunteja, aivan kuten tehtiin 1800-luvullakin.

Jokaisen kansalaisen omaan käyttöön pyhitetty aika ei ole radikaali vaatimus, eikä vaikeaa toteuttaa. Meille pitää taata erillinen oikeus olla saavuttamattomissa osan päivästä, ja pakottavissa tilanteissa saavutettavuudesta pitää säätää erillinen korvaus.

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s