Työttömyyden hinta

Tänään facebookissa kiersi eräs uutinen, joka useimmissa tapauksissa sivuutettiin tylsänä tilannepäivityksenä, ja vielä ikävänä sellaisena. Tilastokeskuksen mukaan työttömyys on noussut edellisvuoden tasosta yli kymmeneen prosenttiin. Suomessa on tätä myötä yli 300 000 työtöntä.

Minä ymmärrän oikein hyvin, minkä takia tämä uutinen menee helposti ohi. Tilastoissa luvut tuntuvat aina olevan suuria, usein suurempia kuin vaivaiset 300 000, ja ainakaan itselläni luvut miljoonasta ylöspäin eivät oikein konkretisoidu arkijärkeen. Tämän takia vertailin hieman lukuja keskenään, ja yritän tässä selventää myös muille, miksi kyseinen uutinen ansaitsisi isommat otsikot.

300 000 työtöntä, mutta useita miljardeja euroja

Vuoden 2010 alussa Työ- ja elinkeinoministeriön virkamies Pekka Tiainen väitti, että yksi työtön maksaa vuodessa valtiolle 18 000 euroa välittömiä menoja ja tuloja. Käytännössä tämä luku siis sisältäisi ne verorahat joita valtio menettää veronmaksajan siirtyessä työttömyystuelle, ja toisaalta siihen on laskettu myös ne rahat joita valtio menettä, kun se maksaa työttömälle etuuksia. Työttömyyteen liittyy toki muitakin kuluja, kuten lisääntyvää terveyspalveluiden käyttöä, uudelleen kouluttamista jne, mutta yksinkertaisuuden vuoksi laskemme nyt vain välittömät kulut.

100 000 työtöntä maksaa näiden laskujen mukaan Suomelle noin 1,8 miljardia euroa vuodessa, ja nykyiset 300 000 työtöntä siis käyttäisivät vuoden aikana yhteensä 5,4 miljardia euroa.

Luku sinänsä ei herätä mitään ajatuksia, mutta muutaman vertailukohteen jälkeen sen pitäisi.

Vuoden alussa keskustelua herättänyt yhteisöveroalennus oli voitto elinkeinoelämälle ja poliittiselle oikeistolle. Niin suuri asia kuin se onkin, ei yhteisöveron alennus käytännössä ollut ”kuin” hieman alle miljardi euroa vuodessa. Suomen työttömyystilanne on siis viisi kertaa vakavampi ongelma kuin viimeisen vuoden suurin myönnytys suuryhtiöille.

Myöhemmin keväällä puhuttanut osinkoverouudistus oli tarkoitettu suureksi vasemmiston vastapainoksi oikeiston neuvotteluvoittoa vastaan, mutta sekään ei lopuksi tuonut valtion kassaan sen enmpää kuin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Korjatakseen pelkän työttömyyden, hallituksen pitäisi tehdä 108 osinkoverouudistusta.

Lisää työttömyyden vakavuudesta kertoo se tosiasia, että Tiaisen arvion mukaan nykyinen työttömyys on pelkässä välittömässä rahallisessa vahingossaan samaa luokkaa, kuin koko Suomen julkinen erikoissairaanhoito. (6 miljardia euroa) Vuoden 2013 hallituksen talousarvion mukaan työttömyyden poistaminen rahoittaisi lähes kaksi puolustusministeriötä. Vaihtoehtoisesti sillä kustantaisi talousarvion mukaan puolustusministeriön, oikeusministeriön, ulkoasiainministeriön sekä ympäristöministeriön yhteenlasketut menot.

Huolta on, toimia ei niinkään

Minä en yritä tässä sanoa, että kukaan eduskunnassa ei välittäisi työttömyydestä. Työttömyys painaa aivan varmasti mieliä niin oikeistossa kuin vasemmistossakin, vaikkakin varmasti eri syistä. Sen tämä pieni vertailu kuitenkin paljastaa, että toimet työttömyyden ehkäisemiseksi eivät ole viestineet samaa päättäväisyyttä, kuin mitä, ainakin omasta mielestäni, vähemmän tärkeässä osinkoverouudistuksessa näytettiin.

Työttömyyteen liittyy luonnollisesti paljon luokkapoliittisia arvoja, mutta vaikka arvottaisimme asian tärkeyden pelkällä rahalla, ei tämä toimettomuus olisi silloinkaan perusteltua. Raamineuvotteluissa kaksi kertaa halvemmasta ongelmasta tehtiin riitojen jälkeen sitova kolmikantasopimus, niin kuin pitääkin, mutta etenkin nuorisotyöttömyyden kohdalla poliitikoilta kuulee lähinnä tavallisia neuvoja tai ehkä jopa moralisoivaa syyllistämistä.

Olen usein puhunut työnantajapuolen asettamisesta vastuuseen sitovien sopimusten kautta, mutta pelkkä osapuolten pelottelu ja työttömyydellä rietastelu ei meitä pitkälle vie. Suomessa puhutaan paljon työttömyysturvasta ja työttömän oikeuksien turvaamisesta, vaikka meidän pitäisi puhua työllisyysturvasta ja siitä, miten aiomme tulevaisuudessa olla työllistettyjä. Kapitalismiin kuuluu luonnollisesti käsitys siitä, että talouden edessä ei voi kuin luovuttaa, mutta eduskunnan vasemmistolta olisi odottanut jotain parempaa.

Suomessa kaikenlainen keskustelu elinkeinopolitiikasta ja kansallisen elinkeinon turvaamisesta on pannassa. Kaivosalasta käytävän keskustelun yhteydessä kansallista elinkeinopolitiikkaa sivutaan ikään kuin vahingossa, ja silloinkin lähinnä sen takia, että tämä nimenoainen elinkeino ärsyttää vihreitä. Ainoat ihmiset, joita aihe tuntuu muuten kiinnostavan, ovat avoimesti koko keskustelun käynnistämistä vastaan. Mm. Jan Vapaavuori tuntuu ajattelevan, että julkinen valta ei saa ottaa mitään kantaa yksittäisten organisaatioiden tekemiseen.

Markkinavoimien rukoilu ja katastrofin sivusta seuraaminen sopii toki toisille, mutta itse näin nuorena osaisin arvostaa, jos minua ei uhrattaisi kiihkokapitalismin alttarilla. Suomessa on tehty liian vähän perinteisen tavarateollisuuden eteen, ja kohta se tulee näkymään myös valtion budjetissa. Jokaista suomalaista ei voi kouluttaa data-insinööriksi, ja muita palveluita on hirveän hankala viedä ulkomaille. Vapaavuoren mainittuani telakkateollisuus on luonnollisesti yksi pelastettava ala, mutta myös muuta metalliteollisuutta ja tuotantoa tarvitaan.

Tuloerojen vastustaminen ja raamisopimusten neuvottelu ovat tietysti poliitikkojen piireissä aina seksittäitä ja katu-uskottavia asioita, mutta tällaisten lukujen edessä sitä joskus toivoo, että eduskunnassa tehtäisiin myös niitä tylsiä päätöksiä kotimaisen teollisuuden tukemisesta.

Mainokset

3 comments

  1. Markus Varis · syyskuu 16, 2013

    Pahoittelen, katsoinkin väärää linkkiä, oli useampi auki, ja ykis oli Tiaisen 2000-luvun pdf työttömyyden kustannuksista 1990-luvulla. 🙂 Voit poistaa kommenttini, pahoitteluni.

    • simosuominen · syyskuu 16, 2013

      Tätä en kuitenkaan poista, koska kannustan nyt muitakin kahlaamaan noita lähteitä, joita linkitän. Minä näen kyllä tilastoista, jos lukijat eivät ole lähdekriittisiä. 😉

  2. Päivitysilmoitus: 7,5 miljardia euroa ensi vuonna – vain tahdosta on pulaa | Simo Suominen

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s