Oikeusvaltion perusteita

Facebookissa levisi jostain syystä jo vuoden vanha teksti hätävarjelusta ja oikeusvaltiosta. Periaatteessa minun olisi pitänyt jo vastata silloin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Teksti on Lauri Skönin (kok.) blogista, ja teksti käsittelee muutaman esimerkin kautta hätävarjelun liioittelua, ja väittää, että rikosten uhrien asema on Suomessa huonompi kuin rikosten tekijöiden. Esimerkit ovat tapauksia, joissa murtovarkaat nostivat pahoinpitelysyytteitä sellaisia ihmisiä vastaan, joiden koteihin he olivat murtautumassa.

Ei silkkaa ilkeyttä

Minä en millään halua väheksyä murtovarkauden uhrien tilannetta, ja etenkin Skönin blogiin otetut esimerkit ovat ikäviä. Näiden tapausten ikävyys on kuitenkin kokonaan toinen asia, kuin oikeusvaltion periaatteiden kyseenalaistaminen. Etenkin blogia kommentoivat puheenvuorot tuntuvat ajattelevan niin, että itsevarjelun liioittelusta säädetty laki on tehty lähinnä ilkeydestä.

Ajatusmaailman ongelmat paljastuvat vielä paremmin, kun tekstin sisältö tiivistetään Skönin omiin sanoihin:

Jos joku päättää murtautua toisen ihmisen asuntoon, niin hän luopuu oikeudestaan tulla kohdelluksi silkkihansikkain.

Lausahdus voi päällisin puolin tuntua oikeudenmukaiselta, mutta tarkemmalla ajattelulla se on suorastaan vaarallinen. Jos eläisimme Suomessa, jossa oikeusturva pienenee astuttaessa toisen ihmisen kotiin, ei kestäisi kauaa, ennen kuin järjestäytynyt rikollisuus keksisi keinot hyötyä tilanteesta. Muutamalla peiteorganisaatiolla, uskottavalla tittelillä ja näyttelytaidoilla saadaan jo hieman varovaisempikin kansalainen houkuteltua tuntemattoman ihmisen kotiin. Moinen järjestely olisi kultakaivos terroristijärjestöille ja mafiaperheille.

Taloon murtautuminen ja etuovesta sisään käveleminen ovat tietenkin täysin eri asioita, mutta moni tuntuu unohtavan, että muutama kuukausi tapahtuneen jälkeen ero ei ole tapahtunutta tutkivalle oikeussalille päivänselvä. Oli tapaus mikä hyvänsä, lievempiä tuomioita toivova pahoinpitelijä sanoo tietysti vieraan murtautuneen sisään. Usein se on varmasti totta, mutta oikeus ei voi sivuttaa niitä muutamia tapauksia, joissa se ei ole totta.

Tämä on tietenkin ikävää Skönin kaivamissakin esimerkeissä, mutta epätäydellisessä maailmassa oikeuslaitos joutuu toimimaan huomioiden monia seikkoja. Tällaisia seikkoja ovat mm. tasavertaisuus muiden tapausten kanssa, asianomaisten mahdollinen valehtelu sekä kiistattoman todistusaineiston yleinen puute.

Toisaalta en voi myöskään allekirjoittaa sitä näkemystä, että rikolliselle saisi tehdä mitä hyvänsä. Edes itsepuolustuksena.

Kostomentaliteetin paluu

Utøyan ampumatapauksen jälkeen kuulin junassa, kuinka käytävän toisella puolella istuvat keski-ikäiset naiset puhuivat Breivikin oikeudenkäynnistä. Heidän mukaansa Breivik pitäisi ”vapauttaa uhrien omaisten keskelle”, jonka jälkeen me saisimme tietää ”kuinka kauan Breivik vielä hengittäisi”. Keskustelu on kuin suoraan Lehti-lehden taannoisesta nettikeskustelun parodiasta. Yhteys olisi hauska, ellei se olisi niin todellinen.

Keskustelu ei suinkaan ole ainoa laatuaan, ja internetissä aikaa viettävät ovat varmasti jo moneen kertaan törmänneet vastaaviin. Tällaisia väkivaltafantasioita kuunnellessa tulee aina mieleen kaksi asiaa:

1. Olen aina luullut, että Suomessa vallitsee suhteellisen selvä konsensus kuolemantuomiota vastaan. Olen äärimmäisen pettynyt, jos olen ollut väärässä.

2. Tällainen perinteinen lynkkaushenki on suoraan oikeusvaltion periaatteiden vastainen. Minun tuskin tarvitsee kovin syvällisesti selittää, miksi oikeudenkäyntejä ylipäätään järjestetään, ja miksi oikeus toimii periaatteella: ”syytön kunnes syylliseksi todistetaan.”

Okei, ehkä joidenkin mielestä nämä ihmiset ovat selvästi syyllisiä, mutta se ei vapauta meitä oikeusvaltion periaatteista. Myös inkvisitio oli varma syytettyjensä syyllisyydestä noitaoikeudenkäynneissä, mutta pelkkä henkilökohtainen olotila ei helpota oikeusmurhan uhria. Varsinaisen syyllisyyden lisäksi rangaistukseen vaikuttaa myös tekoon liittyvät muut aiheet, olotilat ja vaikuttimet, jonka takia oikeudenkäynti täytyy taata myös selvästi syyllisille.

Kun Kaleva julkaisi erään lapsen hyväksikäytöstä syytetyn jalkapallovalmentajan nimen ennen oikeudenkäyntiä, kommenttipalstalla heräsi poru. Ja syystä. Syytetyn oikeusturvaa vaativat kohtaavat kommentteja, joiden mukaan oikeusturvan vaatiminen ei ”kunnioita syytöksen vakavuutta.”

Ilmiö olisi helppo sivuutta nettikeskusteluun aina liittyvänä trollaamisena, mutta ajatustapa on murtautunut politiikan valtavirtaankin. Räikein tapaus tuli esille, kun Pekka Haavisto osoitti tukensa Osama Bin Ladenin ampumiseen. Haavisto yritti lieventää näkemyksiään huomauttamalla, kuinka Bin Ladenin oikeudenkäynti olisi tuottanut ”epätoivoisia vapauttamisyrityksiä” ja ”terrori-iskuja”. Ikään kuin korkeita kansainvälisiä terroristeja ja sotarikollisia ei olisi ennen nähty oikeussaleissa. Vaikka Yhdysvallat yrittää selitellä ihmisoikeusrikkomuksiaan nimeämällä vangit ”vihollistaistelijoiksi”, suomalaisella poliitikolla ei ole mitään painavaa syytä tukea kuolemantuomiota ilman oikeudenkäyntiä.

Tervettä järkeä

Kuten jo huomautin, murtojen ja muiden rikosten kohdalla saa käyttää tervettä järkeä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että verenhimoisessa kostonhimossa voisi sivuuttaa kaikki oikeusvaltion ja oikeuskäsittelyn seikat. Vaikka minä olen ehkä se viimeinen ihminen, joka laittaisi luottamuksensa oikeusvaltion kaikkivoipaiseen oikeudenmukaisuuteen ja kykyyn, me emme voi laittaa pystyyn uutta inkvisitiota, ja samanaikaisesti teeskennellä oikeudenmukaisuutta.

Toki tällaisissa tapauksissa on hyvätkin puolensa. Minäkin pääsen joskus näpäyttämään, että: ”saitpas juuri veripunakommunistilta saarnan oikeusvaltiosta ja ihmisoikeuksista.” Itse koen tällaisen tilanteen luonnolliseksi, mutta moni muu päätyy peilin eteen tekemään itsetutkiskelua.

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s