Kenen joukoissa seisot?

Jos Suomessa kehtaa avata suunsa luokkayhteiskunnasta tai luokkatietoisuudesta saa yleensä suuntaansa huvittuneita tuhahduksia tai ainakin paremmin tietäviä katseita. Yleinen käsitys on se, että työväen identiteetti on niin ”last season”, ja että Suomi on siirtynyt jo jonnekin luokkayhteiskunnan tuolle puolen. Minun täytyy kuitenkin ihmetellä, että mistä ihmeestä olemme saaneet tällaista päähämme.

Yläluokka on tunnetusti edelleen hyvin luokkatietoista. Myyttiä kansakuntaa ylläpitävästä eliitistä, ja ”niiden duunareitten” toissijaisuudesta levitellään mediassakin harva se päivä. Silti jostain syystä olemme saaneet päähämme, että juuri palkansaajien luokka-identiteetti on jokin hurahtaneiden aktivistien juttu.

Vielä kummallisemmaksi tapaus muuttuu, kun huomaamme työväen luokka-identiteetille olevan suurta tarvetta. Jopa edistyneessä sosiaalidemokraattisessa Suomessamme, kriisin tullessa kaikkein ensimmäisenä ovat tulilinjalla köyhät, pätkätyöläiset ja muut palkansaajat. 90-luvun laman jälkeinen talouskasvukin valui lähes kokonaan rikkaimman kymmenen prosentin taskuun, ja sitten meillä ihmetellään luokka-yhteiskunnan paluuta ja tuloerojen kasvua.

Ottaakseni kantaa kysymykseen siitä, ketkä kuuluvat työväenluokkaan, minun on sanottava seuraavaa. Työväenluokkaan kuuluvat ne, työtä tekevät tai työtä hakevat, jotka ovat hyvinvointivaltion alasajossa uhrin asemassa. Tämä sisältää tavanomaisten duunareiden lisäksi lähes koko ”keskiluokan” sekä useimmat pienyrittäjät.

Aivan, pienyrittäjät. Vastoin monen kiihkokapitalistin unelmia, yrittäjät eivät ole yhtenäinen kansanryhmä joilla on kaikilla samat intressit. Kun poliitikot puhuvat ”yrittäjien” eduista ja tarpeista, he puhuvat nimenomaan suurista kansainvälisistä yrityksistä. Mitä he nyt ratsastavat mielikuvalla ahkerasta ja yritteliäästä pienyrittäjästä.

Nyt kun hallitus on päättänyt hyökätä työväenluokan kimppuun säästämällä kuntien valtionosuuksista sekä korottamalla arvonlisäveroa, on itse kunkin aika pohtia, olimmeko me tämän kriisin aiheuttajia, ja miksi meillä maksatetaan nämä toimet. Kun hallitus myöntää veroalea yritysten yhteisöverolle, voisimme pohtia, olemmeko tosiaankin siinä rikkaimmassa muutamassa prosentissa, jotka tästä eniten hyötyvät. Nyt kun luokka-eroja revitään taas auki, tulee jokaisen miettiä, kenen joukoissa seisoo.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s