Nuo pelottavat sosiaalituen väärinkäyttäjät

Seinäjoen sanomat teki pienimuotoisen tutkimuksen, jossa paljastui, kuinka opiskelijat yrittävät ansaita lisätienestejä prostituutiolla. Syy lienee kaikille selvä, opiskelijat on ajettu selkä seinää vasten rahan saannissa. Opintotuki on pientä, se pienikin tuki laitetaan tiukkojen ehtojen taakse, laina ei nykyisessä taloustilanteessa kannata epävarman tulevaisuuden takia, ja työ opiskelun ohessa on sekä kiven alla että epäinhimillinen vaihtoehto. (Aikuisillekin on säädetty ihmisoikeudeksi kahdeksan tunnin työpäivä.)

Uutisen ei pitäisi yllättää ketään. Britanniassa opintomaksujen nousu aiheutti samankaltaista liikehdintää, ja siellä lieveilmiöinä oli myös uhkapelien lisääntymistä ja ilmoittautumista lääkekokeiden koekaniiniksi. Mikäli opiskelijoita ajetaan ahtaammalle, esimerkiksi uuden OKM:än työryhmän osalta, uusia lieveilmiöitä tullaan näkemään, ja vanhat tulevat voimistumaan. OKM:än työryhmän tavoitteissa esiintyykin pahaenteisesti termi ”opintotukikannustin”, ja ”kannustimella” on perinteisesti tarkoitettu erityisesti rankaisevia toimenpiteitä.

Opiskelijoiden ajojahti on kuitenkin vain osa yleisempää ja kovin harmillista ilmiötä. Kaikki tuet ja sosiaalinen toiminta suunnitellaan nyky-yhteiskunnassa väärinkäyttäjiä varten. Poliitikon, ja harmillisen monen kansalaisen mielessä minkä tahansa valtiontuen kohderyhmä on vain valtava salaliittojen pesä, jossa kaikki sosiaalituet lypsetään viimeistä senttiä myöten, mikäli vain mahdollisuus siihen annetaan. Tosimaailma vain on hieman erilainen. Mm. toimeentulotukea jätetään käyttämättä huomattavasti enemmän kuin mitä sitä väärinkäytetään.

Koko yhteiskuntamme on niin pakkomielteinen sosiaalitukien väärinkäytöstä, että jos maassamme kyetään sulkemaan yhden väärinkäyttäjän tie, se tehdään vaikka samalla suljettaisiin kymmenen tukeen oikeutetun rahahanat. On täysin perusteltua väittää, että tämä ei ole tehokasta tukitoimintaa. (Ja niinhän viimeisimmässä linkissä väitetäänkin.)

Tuen saaminen tukeen oikeutetuille on kuitenkin väärinkäytön estoa sekä oikeistolaista ansaitsemis-retoriikkaa tärkeämpää. Suurin osa yhteiskunnasta ymmärtää sen hyödyn, mitä saadaan siitä, että meillä ei ole kadut täynnä kerjäläisiä, huumediilereitä ja prostituoituja. Perille menneillä tuilla on siis hyödyttävä vaikutus siitä huolimatta, onko niiden eteen tehty töitä tai ei. Tämä logiikka vain pitäisi saada kuljetettua eduskuntaan asti.

Perustulon jonkinlaisella läpisaamisella olisi hyvä aloittaa, mutta todellinen ongelma piilee syvemmällä omissa asenteissamme. Meidän tulee lopettaa sosiaalidarwinistinen käsitys siitä, että jos köyhyys on jotenkin ”ansaittua”, niin sille ei pidä tehdä mitään. Köyhyyden poistaminen vaikuttaa positiivisesti kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin, riippumatta siitä onko perustason toimeentulo jotenkin yksilön omaa ansiota tai ei. Toki työn pitää olla myös taloudellisesti palkitsevaa, mutta tämä ei tarkoita sitä, että työttömillä ja muuten huonosti toimeentulevilla pitäisi olla kurjat oltavat.