Me olemme kaikki Nokialaisia

Nyt niitä tuli taas! Nimittäin huonoja uutisia Nokian taholta. Nyt suuryhtiön luottoluokitus on alennettu niin sanottuun ”roskaluotto”-luokkaan, joka tarkoittaa sitä, että yhtiön on entistä vaikeampi saada rahoitusta toiminnalleen. Näitä nyt on kuultu pitkin kevättä, ja syyllisestä ei kenelläkään ole epäilystä. Toimitusjohtaja Elop on saanut kansan vihat niskoilleen, syystä toki, mutta itse laajentaisin syyllisten listan koko hallitukseen. Häkellyttävintä Nokian tapauksessa on se, kuinka yhtiön viimeaikojen toiminta on tuonut esille kaiken sen, mikä on vikana suomalaisessa taloudessa.

Esimerkkinä tämä Elopin tapaus. Mies tahkoaa hallituksineen ennätystappioita Suomen ehkä tärkeimmälle yritykselle, mutta vastuuseen häntä ei saada sitten millään. Palkka on edelleen valtava suhteutettuna tuloksiin, ja silti meitä ei tunnu kiinnostavan se, että taloussanomillekin on selvää kuinka juuri Elop on saanut Nokian laskun aikaan. Tämä ei kuitenkaan ole mikään poikkeustapaus. Suomen teolliset pomot eivät tunnu olevan minkään vastuun tai edes alkeellisimman oikeuskäsityksen tavoitettavissa palkkojensa suhteen. Vuonna 2009 Talouselämä tutki maamme yritysjohtaijien palkkauksen suhdetta tulokseen, ja sai selville, että tuloksen laskiessa johtajien palkat eivät juuri laske, mutta tulosten noustessa ne nousevatkin sitten oikein olan takaa. Voi sitä itkun ja marttyyrien määrää jos vastaavia tilastoja saataisiin esimerkiksi maahanmuuttajien palkoista.

En lähde kuitenkaan syyttelemään sen enempää johtajia kuin osakkeenomistajiakaan. Omalla tavallaanhan tämä toiminta on loogista. Talouselämänkin artikkelissa osataan kertoa, kuinka osakekursseilla ei välttämättä ole niin paljoa tekemistä todellisen tuloksen kanssa. Tätä kautta osakkeenomistajilla voi olla houkutusta palkata tehokkaimman johtajan sijasta se johtaja, joka saa osakkeet isoimpaan nousuun ja jakaa suurimpia osinkoja omistajilleen. Ratkaisuna tähän Nokian kriisiin ei siis voi olla Elopin ja johtokunnan korvaaminen, sillä osakkeenomistajat voivat unohtaa parin vuoden kulttua tämän fiaskon ja nimittää ”uuden Elopin”. Johtajien vastuuta pitää lisätä yrityslainsäädännön voimin.

Vaan entäpä osakkeenomistajat? Innokkaimmat kapitalismin kannattajathan osaavat kertoa, että omistajuuden tuoma kilpailu ja henkilökohtainen hyöty antavat osakkeenomistajille motiivin tuloksen parantamiseen ja toiminnan järkevöittämiseen.

Vaan ei! Nuo ryökäleet eivät tunnu innostuvan Nokian toiminnan parantamisesta yhtään, vaan sen sijaan yksinkertaisesti myyvät osakkeensa ja vaihtavat yhtiötä parempaan. Ilmiö ei ole taloustieteilijöille lainkaan tuntematon, ja tässäkin olisi suomalaisella lainsäädännöllä pieni peiliinkatsomisen paikka.

Tarkkasilmäisimmät ovatkin ehkä huomanneet, että kun olen kirjoittanut Nokian ja muiden yritysten tulosten huonontumisesta, ja siihen liittyvästä vallasta ja vastuusta, ovat yritysten työntekijät jääneet täysin mainitsematta. Minulla onkin omat arveluni siitä, kuka loppujenlopuksi nämäkin talousmokat maksaa.

Advertisements

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s