Kaksi ratkaisua kotimaan talouteen

Uutuuden viehätyksissäni uskallan laittaa uutta tekstiä vain kaksi päivää blogin aloituksen jälkeen, mutta on siihen ihan hyvä syykin. Tänäänkin on kyse kunnista ja kuntien taloudesta, joskin yritän tällä kertaa hieman yksinkertaistaa nykyajan talouskeskustelua uuden uutisen innoittamana.

Taloussanomat julkaisi jutun, jossa kerrotaan kuntien rahoituksen vaihtelevan villisti maan halki niin rakenteeltaan kuin suuruudeltaankin. Syy Kuntien tuloeroihin on yleisessä tiedossa. Valtio kohdentaa rahoitustaan nimenomaan ongelmakuntiin, ja periaatteessa tämä olisikin kannatettavaa, jos se tehtäisiin palvelujen turvaamiseksi koko maassa. Kohdentamisen taustalta löytyy kuitenkin kuntien kiristämistä, ja filosofia, jonka mukaan julkisen vallan talousahdinkosta päästään vain säästämällä.

Valtio leikkaa, vaikka syy on muualla

Kuntaliiton viimeisessä viime vuoden kuntataloustiedotteessa osataan kertoa, kuinka valtio on laittanut viime vuoden valtionosuuksien korotuksille ehdoksi ankaria leikkauksia ja säästötoimenpiteitä. Hakiessaan valtionosuuden korotusta, kunnan on liitettävä hakemukseen suunnitelma leikkauksista. On päivänselvää, että valtiossa kuvitellaan kuntien talousahdingon johtuvan kuntien rakenteellisesta tuhlailevaisuudesta. Kuntien rahoitusten erot eivät johdukaan mistään huolenpidosta tai tukemisesta, vaan porkkanoista, joilla kuntia yritetään ajaa leikkauspolitiikkaan. Niitä ehdoitta annettavia valtionosuuksia vähennetäänkin jo tänä vuonna, kuten edellä mainitusta tiedotteesta käy ilmi.

Kuntien kriisin todelliset syyt löytyvät maailmalta. Talouskriisin aiheuttamat tilausten puutokset ja niiden kautta tulleet irtisanomiset toisaalta vähentävät verotulojen määrää, toisaalta lisäävät menoja. Ei vaadita salapoliisia huomaamaan, että julkisen hallinnon talousahdinko on tällaisessa tilanteessa suorastaan odotettavaa, eikä yhtäkkiä ilmestyneen kunnallisen saamattomuuden tulosta. En ole yksin havaintoni kanssa, ja monet täysin kapitalistiset taloustieteilijät osaavatkin sanoa, että julkisten menojen leikkaukset ovat suorastaan haitallisia taloudelle, ja että hallinnollista epätehokkuutta todennäköisempi syy tilanteelle on talouskriisi. Tämän takia on huomattava, kuinka kuntien leikkausten lisääminen ei ole mikään puolueeton taloudellinen siirto, vaan kyseessä on täysin poliittinen ratkaisu.

Ratkaisut jaetaan kahteen ryhmään

Lyhyellä aikavälillä perinteiset vasemmistolaiset ratkaisut tarjoavat pientä helpotusta talouden ahdinkoon. Suurimpia ahdinkoja voidaan välttää lisäämällä kysyntää talouskasvun moottoriksi julkisen kulutuksen avulla. Tämä rahoitetaan korottamalla veroja, ja lisäämällä niiden progressiota. Valtion tasolla pankkien ja liikelaitosten kansallistaminen takaisi rahoituksen kohtuullisella korolla, ja tämä toimisi rahoitusongelmien lievittäjänä. Suomi ei ole kuitenkaan eristäytynyt talousalue, ja eurooppalaisen ratkaisun puuttuessa ei näistä toimista yksin ole Suomen pelastukseksi.

Pitkällä aikavälillä talouskriisistä ei oikeastaan olekaan pakoa, ainakaan kapitalismin puitteissa. Todellisia ratkaisuja löydetään vasta, kun alamme tarkastelemaan toimintaamme talouden perustarkoitusten valossa. Tuotannossa on hyödynnettävä kaikki teknologian ja resurssien mahdollisuudet yhteiskunnallisista suhteista riippumatta, ja yhteiskunnan tuotteiden jakaminen on tehtävä oikeudenmukaisesti sekä kaikkia tyydyttävällä tavalla. Kumpaakaan näistä ei voida saavuttaa, niin kauan kuin me kieltäydymme mahdollisista ratkaisuista suuromistajien ja sijoittajien mielipiteisiin nojaten.

Ainoa todellinen vaihtoehto nykyisen yhteiskunnan kriisistä toiseen törmäilevälle junalle on uudenkaltainen sosialistinen talous. Vain vanhat ratkaisumallit hylkäämällä me saamme yhteiskunnan vastaamaan oikeisiin ongelmiin konkreettisilla ratkaisuilla. Nyt tarvitaan asuntoja ja työtä, eikä suinkaan julkisen hallinnon syyttelyä ja leikkauksiin ajamista.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s